Euroopan on kyettävä dialogiin Venäjän kanssa

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous hyväksyi Venäjän valtuuskunnan jäsenyyden keskiviikkona Ranskan Strasbourgissa pidetyssä istunnossa, mikä merkitsee viisi vuotta kestäneen välirikon päättymistä. Äänestin kyllä Venäjän jäsenyydestä.

Kiista Venäjän osallistumisesta Euroopan neuvoston toimintaan juontaa juurensa Krimin liittämiseen osaksi Venäjän federaatiota vuonna 2014. Parlamentaarinen yleiskokous rajoitti tuolloin Venäjän valtuuskunnan osallistumisoikeuksia yleiskokouksen toimintaan, mistä vastalauseena valtuuskunta jäi kokonaan pois yleiskokouksesta.

Näen äänestystuloksen voittona venäläisten oikeudelle hakea oikaisua ihmisoikeusrikkomuksiin, en hyväksyntänsä Krimin teoille tai pakotteiden poistamiselle niin kuin HS uutisoi (27.6.). Olisi meille paljon parempi, että Venäjä demokratisoituisi – eristäminen ei ole ratkaisu Venäjän ihmisoikeusloukkauksiin.

Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on Euroopan vanhin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu yli 700 kansanedustajaa eri maista. Venäjän kansalaiset eivät voisi valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen kokiessaan vääryyttä, jos maa olisi heitetty pois Euroopan Neuvostosta.

On tärkeä tunnistaa, mikä Euroopan neuvosto on. Se ei ole yhtä kuin Euroopan Unioni. Neuvoston mer­ki­tys ko­ros­tuu ny­kyi­ses­sä kan­sain­vä­li­ses­sä ti­lan­tees­sa, jossa EU:n ja Ve­nä­jän suh­teet ovat mut­kis­tu­neet Uk­rai­nan krii­sin ja sitä seu­ran­nei­den EU:n pa­kot­tei­den ja Ve­nä­jän vas­ta­pa­kot­tei­den ta­kia. Turvallisuuspolitiikan kova ydin ei kuulu Euroopan neuvoston toimivaltaan, mutta ihmisoikeuksien valvominen sen sijaan kuuluu. On paljon kysymyksiä, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan dialogia, vaikka ei olisi asioista samaa mieltä.

Tuomitsen Venäjän duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Leonid Slutskin lausunnon äänestyksen jälkeen, jossa tämä totesi, että hyväksymällä Venäjän valtuuskunnan valtakirjat parlamentaarinen yleiskokous otti ensimmäisen askeleen siihen suuntaan, että se tunnustaisi Krimin kuuluvan Venäjän federaatiolle.

Tämän kaltainen viestintä on puhtaasti harhaanjohtavaa, eikö se vastaa päätöksen sisältöä tai käytyä keskustelua.

 

Hilkka Kemppi