Mahdollisuus liikkua sujuvasti paikasta toiseen on sujuvan arjen edellytys. Kyse on muun muassa hyväkuntoisista teistä työpaikoille ja kouluihin, toimivista junayhteyksistä muihin maakuntiin, turvallisista kevyen liikenteen väylistä ja puukuormat kantavista yksityisteistä.
Kaikki eduskunnan puolueet ovat sitoutuneet viime hallituskaudella liikenteen päästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä. Tämä pitää tehdä sosiaalisesti ja alueellisesti reilulla tavalla. Suomi on pitkin etäisyyksien maa eikä julkinen liikenne ole aina vaihtoehto. Me keskustalaiset emme hyväksy, että bensaveroa nostetaan enää tällä vaalikaudella. Nykyinen polttoaineverotus on käymässä epäreiluksi etenkin heille, joille autoilu on ainoa vaihtoehto paikasta toiseen liikkumiseen. Jokaiseen pihaan ei myöskään ole varaa ostaa uutta uusiutuvan energian menopeliä. Haluan olla rakentamassa oikeudenmukaisempaa suuntaa, joka huomioi alueiden ja ihmisten erilaiset tarpeet.
Olemme valtiovarainministeri Matti Vanhasen johdolla valmistelleet uutta verotuksen mallia, jossa verotus muuttuu sen mukaan, kuinka paljon ihminen liikkuu ja missä liikkuu. Siellä missä valtio on laittanut enemmän rahaa teiden ylläpitoon sekä julkiseen liikenteeseen, autoilu olisi suhteessa kalliimpaa. Vastaavasti huonokuntoisemmalla tieverkolla ja pitkillä etäisyyksillä verotettaisiin vähemmän. Jonkinlainen kilometripohjainen vero nykyisen bensan ja dieselin litrahintaan perustuvan veron tilalle toisi oikeudenmukaisuutta. Järkyttävä Vastaamon tietoturvarikos on oppi siitä, että uudistuksissa ihmisten yksityisyyden turvan pitää olla varmistettu.
Koronan myötä 60 % suomalaisista siirtyi etätöihin. Yllättävän vähän on puhuttu siitä, miten tämä digiloikka on vauhdittanut liikenteen päästötavoitteiden saavuttamista. Jos miljoona suomalaista tekisi päivän tai puolet viikosta etänä, päästöt vähenisivät jopa kolmanneksen päästötavoitteesta. Se on hyvä suunta ja tuo aikaa arjen pyörittämiselle. Samalla Päijät-Hämeeseen voi muuttaa yhä useampi monikuntalainen, jolle etätyöt ovat olleet aiemmin vain haave. Monipaikkaisen arjen mahdollistaminen tulee olla poliittisen päätöksenteon keskiössä.
Uusiutuvan energian lisääminen liikenteeseen on hyvä juttu. Liikenteen uusiutuvan energian ratkaisuissa ei pidä valita vain yhtä voittajaa, vaan tukea muun muassa sähköä, vetyä ja biokaasua. Biopolttoaineiden käyttö ja kehittely tuo myös uutta työtä ja yrittäjyyttä maakuntiin. Tilastokeskuksen mukaan pääkaupunkiseudulle Päijät-Hämeestä pendelöivien lukumäärä on noin 5 000 henkilöä. Etätöiden ja tieliikenteen lisäksi nykyisen rataverkon pohjalle rakentuneet nopeat junayhteydet ovat kriittisiä maakunnallemme jatkossakin.
Eduskunta kokoaa nyt kaksitoistavuotista liikennesuunnitelmaa, johon minulla on selkeät terveiset. Kattava tieverkko ja toimivat julkisen liikenteen yhteydet ovat edellytys kasvulle. Poikittaisliikennettä ei saa unohtaa. Olen perustanut työryhmän Valtatie 24 kehittämiseksi yhdessä Päijät-Hämeen liiton, ELY-keskusten ja kuuden kunnan kanssa. Tavoitteenamme on nopeuttaa työssäkäyntiä sekä lisätä yritystoimintaa. Hyväkuntoinen tie tuo myös turvallisuutta.
Liikenteeseen ja liikkumiseen liittyvät päätöksestä herättävät oikeutetusti tunteita, koska ne tulevat iholle. Isossa kuvassa taas puhumme maakunnan elinvoimasta, sillä toimivat yhteydet ja hyväkuntoiset tiet mahdollistavat yrittäjyyden, viennin ja työssäkäynnin. Katson liikennepolitiikassa kauas, mutta pidän samalla alueiden ja ihmisten yhdenvertaisuudesta kiinni.
Kirjoitus on julkaistu Seutu4 lehtien kolumnipalstalla 11.11.2020