Kansanedustaja Hilkka Kemppi on jättänyt ministerille 28 kansanedustajan allekirjoittaman kirjallisen kysymyksen luopuvan maatalousyrittäjän tukemisesta maatilojen sukupolvenvaihdosten yhteydessä. Kirjallisessa kysymyksessään Kemppi pyrkii jouduttamaan uutta tuen välinettä maatalouden sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseksi ja molempien osapuolten toimeentulon mahdollistamiseksi. Hän ehdottaa vaihtoehdoksi CAP-valmistelun yhteydessä ehdotetun mentorimallin idealla toimivaa “valmennuskorvausta”.
- Maatilojen lukumäärä Suomessa vähenee tasaista vauhtia ja tarvitsemme kipeästi luopuvien tilalle uusia yrittäjiä. Nykyinen tukijärjestelmä tarvitsee rinnalleen mielestäni erityisesti luopujalle suunnatun kannusteen. Valmennuskorvaus sisältäisi luopujalle suunnatun kertakorvauksen, mutta myös velvoitteen valmentaa ja tukea uutta yrittäjää alkuun muun muassa hiljaista tietoa välittämällä. Tämä parantaisi maatilojen sukupolvenvaihdosten oikea-aikaisuutta turvaten samalla luopujan toimeentulon, Kemppi kertoo.
Suomessa maatilojen sukupolvenvaihdoksia on pyritty edistämään muun muassa maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmän sekä nuorten viljelijöiden aloitustuen avulla. Kun tilojen sukupolvenvaihdokset viipyvät, riski tilojen lopettamiselle kasvaa. Tähän huoleen yhtyvät myös Maaseutunuoret.
- Olemme olleet jo pitkään huolissamme sukupolvenvaihdosten viivästymisistä. Toivomme keskustelun keskiöön nousevan taloudellisesti kestävät ja oikea-aikaiset maatilayritysten sukupolvenvaihdokset, Susanna Valtonen Maaseutunuorista kommentoi.
- Oikea-aikaisuutta tukisi luopujalle suunnattu tuki, mutta nämä kannusteet puuttuvat nyt laajasti. Ehdottamaani mentorointimallia vastaava malli on käytössä tällä hetkellä Sloveniassa, jossa mentorointikauden kesto on kolme vuotta. Malli ei ole eläke- eikä ikäsidonnainen, eikä se rajoitu perheen sisäisiin omistajavaihdoksiin. Oikeastaan ainoa luopujaan kohdistuva vaatimus on se, että hän on pyörittänyt itse kaupan kohteena ollutta tilaa vähintään seitsemän vuoden ajan. Mallissa on myös heikkouksia, kuten sen huono rahoitus ja prosessiseurannan aukot. Kriittistä on tieto siitä, että uusia välineitä on otettu jo käyttöön muualla. Hallitusohjelmaan on kirjattuna, että ohjelmakauden valmistelussa luodaan väline edistämään maatilojen sukupolvenvaihdoksia. Nyt on viimeinen hetki korjata tämä puute, Kemppi lisää.
Suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuuskeskustelussa kriittistä on ruoantuotannon kannattavuus.
- Työn kannattavuutta tulee vahvistaa, jotta investoinnit ja sukupolvenvaihdokset uskalletaan tehdä ajallaan. Suomalainen kauppa on jo vuosia tarjonnut tuottajille ryöstöhintoja. Menneiden viikkojen aikana me poliitikot olemme saaneet lupauksen muutoksesta. Jos kaupan toimijat eivät ryhdistäydy pikimmiten, on ainoa keino pakottavan lainsäädännön kuten solidaarisuusveron tai muun vastaavan toimen läpi vieminen. Vain kaupan toimijoiden reilummat tuottajahinnat pystyvät tarjoamaan pysyvää muutosta maatalouden kustannuskriisiin. Tilojen keskittyminen ja lopettaminen on riski erityisesti ruoan huoltovarmuuden kannalta, Kemppi päättää.
Hilkka Kemppi järjestää eduskunnan kansalaisinfossa keskustelutilaisuuden maatalouden sukupolvenvaihdoksista to 9.6. klo 8:30–10. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.
Kirjallinen kysymys on luettavissa kokonaisuudessaan tämän linkin takaa.