Perhepolitiikan korjausliike tarvitaan

Heinäkuussa on ollut helppoa törmätä lomaileviin pienten lasten vanhempiin. Eikä se ole mikään ihme, sillä viimeisinä kahtena vuotena Päijät-Hämeessä on syntynyt yli 200 vauvaa enemmän kuin vastaavana ajanjaksona aikaisemmin. Kunnissa tarvitaan lisää päiväkotipaikkoja ja apua perheiden arkeen. Tulevaisuudelle saimme toivoa ja hyvän näköaloja. Lomalla lapsen kanssa en ole varmasti ainoa, joka muistaa olla kiitollinen myös päiväkodin työntekijöille.

Samalla sota-ajan hinnat näkyvät ihmisten arjessa, kun inflaatio on kiihtynyt nopeinta tahtia liki 40 vuoteen. Moni jättää kesälomamatkat tekemättä. Olemme jo reagoineet hintojen nousuun tekemällä indeksikorotuksen sosiaaliturvaan, tiputtamalla polttoaineen hintaa toistakymmentä senttiä ja parantamalla työmatkavähennystä. Eläkkeensaajille on tehty pieni veronkevennys. Tilannetta tulisi helpottaa seuraavaksi ansiotuloverotuksen harkitulla alentamisella ja lapsilisien sitomisella indeksiin. Se on tehtävä, mikä on välttämätöntä. 

Ilmassa on liikaa lupauksia ja liian vähän rahaa. Kokoomus voitti suurimman lupauksen tittelin lupaamalla velkarahalla maksettavaksi 1 miljardin euron arvoisen tuloveroalennuksen. SDP:n kolmen kohdan lista oli hitusen inhimillisempi. Toki siihenkin liittyy ongelmia.

Eduskuntaryhmän johtaja Antti Lindman (sd.) ehdotti mm. varhaiskasvatusmaksujen alentamista. Keskusta on pienentänyt varhaiskasvatusmaksuja jo kahdessa hallituksessa ja vienyt läpi noi 30 000 pienituloiselle perheelle oikeuden maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Tahtoa jatkaa tätä työtä olisi. Maksujen alennus lisää varhaiskasvatukseen tulijoita, mutta kysyntään ei enää kyetä vastaamaan kunnissa. Henkilöstön saatavuus on niin iso haaste varhaiskasvatukselle, että korjausliikkeet nykytilaan ovat välttämättömiä. Varhaiskasvatuksen nykyinen henkilöstörakenne tulisi arvioida uudelleen. Mikäli pääministeripuolueen esitys voittaa, meidän on helpotettava varhaiskasvattajien kelpoisuuksia. Muuten lopputulos on pelkkää sanahelinää, kun yhä useampi perhe siirtyy paheneviin varhaiskasvatusjonoihin odottamaan. Helsingissä jonotus varhaiskasvatuspaikkaan kestää jo nyt neljättä kuukautta ja myös Päijät-Hämeessä jonossa voi joutua odottamaan toista kuukautta. Viime hallituskaudella tehdyt kiristykset kelpoisuuksiin tulevat voimaan vuoteen 2030 mennessä ja vaikeuttavat henkilöstön saatavuutta entisestään. Pahimmillaan palvelua joudutaan keskittämään ja ryhmiä lopettamaan. Perhepolitiikan on oltava rehellisempää.

Inflaatiosta kärsivät toki muutkin kun vain ne pienten lasten perheet, jotka käyttävät päiväkotia. Miksi kukaan ei esitä taaperoa hoitavalle pienituloiselle kohennusta muutaman satasen kotihoidontukeen? Kotihoidontuen tason parantamisen tulisi kävellä käsi kädessä varhaiskasvatusmaksujen kanssa. Kotihoidontuen varassa lasta hoitaa esimerkiksi moni yrittäjä ja perheen isovanhempi. Perheiden aidon valinnanvapauden turvaamiseksi minä ja puolueeni kannatamme kotihoidontukea sekä vaihtoehtoista avointa varhaiskasvatuspalvelua. Edes Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen ei ole löytänyt sellaista tutkimusta, joka todistaisi, että päiväkodista on hyötyä alle 2-vuotiaille. Myös Aino Saarisen Helsingin yliopistoon tekemä tuore väitöstutkimus tuli siihen lopputulokseen, että pienten lasten varhaiskasvatuksella ei ole yhteyttä oppimistuloksiin. 

Olen Lapsiasiavaltuutetun kanssa täysin samaa mieltä siitä, että tärkeintä pienelle lapselle ovat tutut ja luotettavat aikuiset ja turvallinen leikki. Myös oman lapsen kohdalla on helppo ajatella näin. Siksi pienten lasten hoidon monipuolisuus on turvattava. 

ESS 31.7.2022