Lomittamisessa kyse on paitsi tuottajien jaksamisesta myös eläinten hyvinvoinnista. Kansanedustaja Antero Vartia (vihr) ja ekonomisti Mikko Kiesiläinen vaativat (HS Mielipide 30.5.) valtion lomituspalveluiden lakkauttamista. He korostivat pyrkivänsä tilakokojen kasvattamiseen ja sitä kautta Suomen kilpailukyvyn etsimiseen maatalouden rakenneuudistuksen kautta. He kysyivät myös, miksi valtio maksaa maatalousyrittäjille vuosittain 26 päivää lomitusta. Nämä päivät mahdollistavat vuosi- ja sairauslomien pitämisen.
On vaikea ymmärtää, miksi kirjoittajat tavoittelevat suurtuotannon tiloja ja näkevät pienet tilakoot huonoina. Suomi on erikoistunut puhtaaseen ruoantuotantoon, minkä vuoksi myös maatalouden puolella erikoistuminen tulee nähdä Suomen voimavarana. Pelkät suurtilat eivät tue Suomen kilpailukykyä, vaan massatuotannon sijaan meidän tule panostaa ruoan laatuun ja tuottajien hyvinvointiin.
Lomittamisessa kyse on paitsi tuottajien jaksamisesta myös eläinten hyvinvoinnista. Pienet tilakoot auttavat huolehtimaan eläimistä yksilöllisesti ja tukevat ajattelua, jossa lehmät eivät ole vain sarjanumeroita. Isot tilakoot tuovat suuria haasteita esimerkiksi laiduntamiseen. Harvalla on navetan ympärillä niin paljon maata, että 200 lehmää voisi laiduntaa intensiivisesti. Mikäli tilaa tai resursseja on vähemmän, pieni tilakoko on perusteltua. On ristiriitaista, että eläinten oikeuksia korostanut vihreiden kansanedustaja ei näe tarpeelliseksi huomioida lomituspalveluiden suoria vaikutuksia tuotantoeläinten hyvinvointiin.
Jos lomitusjärjestelmästä luovutaan, vastaava rahasumma kuluisi kasvaviin sairaskuluihin tuottajien uupumisen vuoksi sekä lisääntyneiden eläinsuojelurikkomusten selvittämiseen. Nykyisen lomitusjärjestelmän säilyminen on tärkeää Suomen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden turvaamiseksi.
Hilkka Kemppi
puheenjohtaja
Suomen Keskustanuoret ry
*Julkaistu HS:ssa 31-5-2016