Perheystävällinen työpaikka saa parhaat työntekijät. Paitsi, että hyvinvoiva työntekijä pyrkii tekemään parasta mahdollista jälkeä, hän myös nukkuu yönsä hyvin ja on valmis joustamaan itsekin. Perheystävällisyys ei ole vain kaunista sanahelinää vaan sen on todettu lisäävän myös muun muassa turvallisuutta. Liian pitkät tai raskaat työpäivät uhkaavat molempia – niin läheisiä kuin työntekoa. Perheen tulee olla etu 2010-luvun työpaikoilla.
Perheystävällisten työnantajien kehittämisverkoston Puimala-tapaamisessa Lahdessa 5.10. keskusteltiin konkretian kautta perheen ja työn yhteensovittamisesta. Tilaisuudessa työnantajat ja yleisö pohtivat, millaisilla teoilla on mahdollista helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Keskustelutilaisuuden järjestivät Päijät-Hämeen LAPE, Kunteko-hanke ja Päijät-Hämeen Yrittäjät osana Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman perheystävällisten työpaikkojen kehittämistyötä.
Perheystävällisyydestä puhuttaessa on tärkeä pitää huolta, että kaikki tarkoittavat samaa asiaa. Jotkut työpaikat ovat siirtyneet puhumaan työn ja muun elämän yhteensovittamisesta, sillä työpaikoilla on havaittu, että osa työntekijöistä vierastaa perheen käsitettä. Työhyvinvointikyselyissä näkyy viittauksia, joissa työntekijät kokevat olevansa perheiden ulkopuolella: ”Mä en ole nyt siinä elämäntilanteessa, että mulla olis perhe.” Ihmisten jaksamisen ja sosiaalisten suhteiden vuoksi on tärkeää, että perheen eri muodoissaan kokisivat omakseen kaiken ikäiset työntekijät osana työhyvinvointiaan. Perhe on koko elämänkaaren ajan läsnä eri muodoissaan. Koko työhyvinvoinnilta katoaa pohja, ellei perheen käsitettä tunnisteta lapsiperhettä kauemmas. Perheystävällinen työpaikka tukee luontevasti myös muun muassa parisuhdeaikaa, yksin elävän työntekijän mahdollisuuksia auttaa iäkkäitä vanhempiaan ja monipuolisia työntekijän ajankäytön johtamisen taitoja.
”Jos emme ottaisi perheitä huomioon, olisimme tosi kylmä betonitehdas.”
Perheystävällisten työpaikkojen konkreettiset valinnat voivat olla joko työpaikan rakenteiden joustoja tai avoimen perhepositiivisen toimintakulttuurin toimintatapoja. On myös hyvä huomioida, että eri maakunnissa ja kunnissa on erilaisia perheiden tarpeita. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä joka viidennessä lapsiperheessä on vain yksi huoltaja. Joillakin työpaikoilla tähän tilanteeseen on pyritty tuomaan tukea muun muassa poissaolokäytäntöjä helpottamalla lapsen sairastuessa.
Puimala-tilaisuuden perheystävällisten työnantajien käytössä olevia joustoja olivat muun muassa työnkierto, etätyömahdollisuudet, työaikajoustot, työvuorosuunnittelu yhdessä työntekijän kanssa ja tarvittaessa uusiin tehtäviin kouluttautumisen tukeminen elämäntilanteen niin vaatiessa. Asiakaslähtöinen työ muun muassa kasvatus- tai hoitoalalla, päivittäistavarakaupoissa ja teollisuuden tuotannossa ei aina mahdollista etätyön tekemistä. Puimala-tilaisuudessa keskusteltiin siitä, tarvitseeko työpaikalla olla yhteneväiset etätyökäytännöt erilaisista työtehtävistä huolimatta. Toisen työntekijän etätyömahdollisuuksien heikentämistä ei kuitenkaan koettu hyväksi tavaksi luoda tasa-arvoista työilmapiiriä. Lisäksi erilaisten joustojen mahdollisuuksia on useita erilaisia aina lyhennetyistä työpäivistä autonomiseen työvuorosuunnitteluun. Etätyöt vaativat työyhteisöltä luottamusta, jota työnantajan tulee rakentaa tietoisesti.
Perhepositiivinen toimintakulttuuri ei synny ilman luottamusta
Avoin vuorovaikutussuhde ja luottamus esimieheen ovat tärkeitä, jotta työntekijät uskaltavat nostaa tarpeitaan esiin. Esimerkiksi työntekijöiden osallistuminen työvuorosuunnitteluun ylläpitää perhepositiivista ilmapiiriä. Työnantajan vastuuna on myös kannustaa pitämään perhevapaita. Kannustamisella on iso merkitys muun muassa siihen, jäävätkö isät perhevapaalle. Tasaisemmin vanhempien kesken jakautuvat perhevapaat tukevat molempien huoltajien jaksamista ja lapsiperheen varhaista vuorovaikutusta.
Työn ja muun elämän yhteensovittamisessa esimiehen esimerkki huomataan aina. Jos esimies jää työpaikalle toistuvasti ylitöihin, tulee siitä helposti koko työyhteisön normaali. Myös esimiehet ovat ihmisiä, joilla on erilaisia arvokkaita perheitä. On hyvä tunnistaa, että työn joustaessa, sen rajattomuus aiheuttaa joillekin myös haasteita ja stressin tunteita. Joillakin työpaikoilla on kokeiltu itsensä johtamiseen valmentavaa koulutusta, jotta työntekijät oppisivat arvottamaan omaa jaksamistaan ja muuta elämäänsä sopivassa suhteessa ilman jatkuvia riittämättömyyden tunteita. Perheystävällisillä työpaikoilla on oivallettu se, että työntekijän jaksaminen ja kokonaisvaltainen hyvinvointi on työpaikan tärkein resurssi.
Hilkka Kemppi
asiantuntija, Päijät-Hämeen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Julkaistu Työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä 2020-hankkeen sivuilla 10.1.2019 http://www.tyoelama2020.fi/ajankohtaista/blogit/tyoelaman_muutoksentekijat/kaikilla_tyontekijoilla_on_arvokas_perhe.6068.blog