Suomessa tulee aktiivisesti etsiä keinoja parantaa suomalaisten yhdenvertaisuutta. Valtion nuorisoneuvosto on aikaisemmin ollut huolissaan nuorten positiivisen maailmankuvan, harrastusten ja koulutuksen eriarvoistumisesta, mikä jakaa nuorisoa voittajiin ja häviäjiin.
Tänään julkaistussa nuorisobarometrissa eriarvoistuminen näkyy myös nuorten asenteissa ja vaikuttamishalussa. Meidän pitää pystyä parempaan. Seuraavan hallituksen ohjelmaa ei saa päästää käsistä, ennen kuin yhteinen suunnitelma tämän kehityksen pysäyttämiseksi on valmis.
Tuoreen nuorisobarometrin mukaan nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus on lisääntynyt, mutta vaikuttaminen ja poliittinen osallistuminen jakaantuvat koulutustason mukaan. Barometri todistaa myös ääriajattelun kasvua. Rasistiksi ja radikaaliksi itsensä tunnistavien osuus on hälyttävän suuri ja myös väkivalta nimetään vaikuttamiskeinoksi.
Ilmastonmuutokseen ja maailmanpoliittiseen tilanteeseen liittyvä epävarmuus on kasvanut räjähdysmäisesti kymmenessä vuodessa. Ilmastonmuutoksen vuoksi erittäin paljon turvattomuutta kokevien osuus on kymmenessä vuosikymmenessä kaksinkertaistunut. Herääminen maailman tapahtumiin on tietenkin hyvä asia, mutta näyttää siltä, että se on riippuvainen nuoren koulutustasosta, joka tutkimusten mukaan periytyy vahvasti sukupolvelta toiselle.
Barometrissa on myös hyvää. Erityisesti nuorten usko omaan tulevaisuuteen on vahvistunut vuodesta 2016. Myös nuorten suhtautuminen kansainväliseen yhteistyöhön on kääntymässä yhteiseksi tavoitteeksi. Yhdeksän nuorta kymmenestä haluaa oppia lisää konfliktinratkaisun taitoja, mikä todistaa, että nuoret pitävät konfliktinratkaisua keskeisenä vaikuttamisen keinona.
Konfliktinratkaisua ja väkivallatonta viestintää onkin syytä opettaa kouluissa. Eri päätösten vaikutukset nuoriin ja eriarvoistumiskehitykseen on arvioitava hallituskausittain ja tulokset on syytä ottaa huomioon politiikassa.
Hilkka Kemppi
Valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja, Opetus ja kulttuuriministeriö