Monilapsiset perheiden vanhemmat ovat monesti väärin ymmärrettyjä sankareita. On väärin, että erityisesti monilapsisten perheiden äitien valintaa varjostetaan usein kysymällä uskonnollisesta taustasta tai matalasta koulutuksesta olettaen niistä löytyvän syyt lasten hankintaan. Naisten työmarkkina-asemaa tarkastellessa monilapsisten perheiden äitejä osoitellaan helposti sormella aliarvioiden heidän elämänvalintojaan. Monilapsisia perheitä kuvaillaan jopa ilmastovihamielisiksi, kannustetaan lapsettomuuteen tai neuvotaan tavoittelemaan pienempiä perhekokoja (HS 18.8). Jos Suomeen mielitään saada lisää vauvoja, puheet ilmaston ja lapsiluvun välisestä suhteesta tulee lopettaa. Suomen on oltava aidosti lapsimyönteinen ja perheystävällinen yhteiskunta.
Suomessa on kaikista EU-maista eniten perheitä, joissa on vähintään neljä lasta. Lapsirakkaita perheitä harvoin kiitetään, vaikka koko Suomen olisi syytä ottaa syntyvyyden lasku tosissaan aitona huolena. Uusimman perhebarometrin mukaan nuoret naiset eivät koe pikkulapsiperheen arkea houkuttelevana. Lähes joka neljäs 20-29-vuotiaista sanoo olevansa vapaehtoisesti lapseton. Tämä suuntaus on muuttamassa suomalaista kulttuuria, huoltosuhdetta, eläkejärjestelmää ja taloutta merkittävästi. Pahimmillaan lastenhankintaa siirretään myöhemmäksi, jolloin riski lapsettomuuteen kasvaa ja toivottu lapsiluku jää perheessä saavuttamatta.
Maailma, jossa raha ja mustavalkoinen totuus ajavat perheonnen edelle on vääristynyt. Alettaessa mitata lapsen aiheuttamaa ilmastokuormitusta inhimillinen arki hämärtyy. Lapsiperheiden hiilijalanjälkeä perusteltiin uutisessa perheen suurempien asumisneliöiden myötä. On harhaanjohtavaa ohjata suomalaisia lapsettomuuteen kohtuullisten asumistottumusten sijaan. Toisaalta moni iso perhe asuu myös varsin ahtaasti. Ilman lapsia on turha odottaa, että Suomi on etunenässä pelastamassa maapalloa ilmaston lämpenemisestä vielä 50 vuoden jälkeenkin.
Perhevapaauudistuksen tulee luoda lapsimyönteistä ilmapiiriä ja huomioida perheiden moninaisuus. Perhevapaauudistus ei saa vähentää monilapsistenkaan perheiden tukea nykyisestään, sillä monilapsiset perheet ovat yksinhuoltajien ohella muita perhekokoja vaikeammassa taloudellisessa tilanteessa jo lähtökohtaisesti.
Syntyvyys ja ekologisesti kestävä kehitys eivät ole toistensa vastakohtia, vaan niitä voidaan edistää tasapainossa. Kulutusvalinnoissa tukeminen edistää myös lapsiperheiden mahdollisuuksia pienentää hiilijalanjälkeään. Lasten saastuttavuuden mittaamisen sijasta monilapsisten perheiden tukeminen monipuolisesti on tehokkaampaa ja johtaa kestävämpiin tuloksiin koko yhteiskunnan kannalta.