Metsät ovat ratkaisu, eivät ongelma

Keski-Euroopassa tuholaiset ovat hävittäneet valtavia metsäaloja ja muun muassa Venäjällä sekä Australiassa metsäpalot aiheuttavat merkittäviä päästöjä ja inhimillistä kärsimystä. Metsien terveydestä huolehtiminen on vakava asia. Kun ilmaston lämpenemisen myötä metsätuhojen riski kasvaa, korostuu hyvän metsänhoidon merkitys.

Suomalaiset maan- ja metsänomistajat ovat tunnollisia. He hoitavat ylisukupolvisesti omaisuuttaan, vaalien koko luontoa. Erityiset kohteet jätetään rauhaan ja vapaaehtoista Metso-suojeluohjelma hyödynnetään läpi Suomen. Olemme kaksinkertaistaneet puuston määrän sotien jälkeen. Suurin ansio tässä on hyvällä metsien hoidolla ja sillä, että puulle on kysyntää.

Hallitusohjelmassa ei ole toimia, joilla rajoitettaisiin metsien kestävää käyttöä. Syy on siinä, että suomalainen metsänhoito on ilmastoteko. Puulla voidaan korvata saastuttavia ja luonnonvaroja kuluttavia materiaaleja, kuten betonia, puuvillaa, öljyä ja hiiltä. Puu on upea ja monipuolinen raaka-aine ja olemme vasta näkemässä mitä kaikkea siitä oivalletaan.

Metsien käy­tös­tä on käy­ty run­saas­ti kes­kus­te­lua eri­tyi­ses­ti IPCC:n il­mas­to­ra­por­tin jul­kai­sun jäl­keen. Poliittisissa puheenvuoroissa on esitetty esimerkiksi hakkuiden näkyvää rajoittamista. Huutelu metsien hakkuiden rajoittamisesta on herkästi populistista. Jos esit­tää hak­kuu­mää­rän vä­hen­tä­mis­tä, on ol­ta­va val­mis vas­taa­maan siihen, mi­ten hak­kui­ta ra­joi­tet­aan puut­tu­mat­ta yk­si­tyi­sen omai­suu­den suojaan? Entä jos puu­va­jet­ta pai­ka­taan ul­ko­mail­ta, on­ko met­sä­ta­lous siel­lä yh­tä kes­tä­väl­lä ta­sol­la? Kannattaa myös pohtia, ovat­ko puuta korvaavat raaka-aineet ilmastoystävällisempiä? Samaa mieltä olemme varmasti siitä, että puun jatkojalostuksen pitää olla mahdollisimman pitkälle vietyä kiertotaloutta hyödyntäen. Suomalainen metsätalous on kestävää.

Metsät ovat ratkaisu, eivät ongelma. Tavoitteena on ajaa pitkällä aikajänteellä alas fossiiliset raaka-aineet ja antaa selkänojaa metsäalan kehitykselle. Lisärajoituksia ei missään nimessä saa luoda. Järjettömät avohakkuut ovat jo nyt paitsi lailla rajoitettuja myös pitkällä aikajänteellä kannattamattomia. Metsälaki velvoittaa poikkeuksetta metsänomistajan istuttamaan uudet puut kaadettujen tilalle.

Metsähallitus on ottanut käyttöön myös uuden ympäristöohjeen. Uuden ohjeistuksen mukaan esimerkiksi kuollutta puuta ei korjata enää pois, sillä se on tärkeä elinympäristö monille eliöille. Muita esimerkkejä talousmetsän luonnonhoitotoimista ovat tekopökkelöt, riistatiheiköt, säästöpuuryhmät ja lehtipuiden jättö.

Ilmaston ja raikkaan sisäilman kannalta paras olisi, kun lisäisimme puuta myös rakennettuun ympäristöön voimalla. Suomessa on puurakentamisen edistämisohjelma. Siitä huolimatta puurakentamisen kohteet ovat vähentyneet esimerkiksi julkisesta rakentamisesta, jonka vuoksi nyt tarvitaan kunnianhimoisia toimia. Puurakentamisen arvostamisen tulee näkyä ja kuulua. Linjan tulee olla koko Suomen puurakentamisen tasapainoinen kehittäminen.

Tulin nimitetyksi ministerin allekirjoituksesta Hämeen metsäneuvoston jäseneksi vuodenvaihteessa. Kuulen mielelläni metsään liittyviä ajatuksia työni tueksi.

Kolumni on julkaistu Itä-Hämeessä 13.2.2020.