Grahn-Laasonen ja Kokoomus ymmärtävät tahallaan väärin – toisen asteen lähikoulu ei ole sama kuin Ruotsin nuorisokoulu

Keskustan kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen Hilkka Kemppi oudoksuu Kokoomuksen varapuheenjohtajan, entisen opetusministerin Sanni Grahn-Laasosen ja muiden kokoomuslaisten kannanottoja Keskustan esittämästä toisen asteen lähikoulusta.

Kokoomuksesta annettiin viimeksi torstaina eduskunnan kyselytunnilla ymmärtää, että toisen asteen lähikoulu on sama kuin Ruotsin epäonnistunut nuorisokoulu.

– Entisenä opetusministerinä Grahn-Laasonen ja sivistyspuolueena mielellään esiintyvä Kokoomus tietävät kyllä paremmin. Juuri tällaisesta tahallisesta väärinymmärtämisestä ja ihmisten pelottelusta politiikassa pitäisi päästä eroon. Voimavarat olisi laitettava yhdessä ratkaisujen hakemiseen siihen, miten tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet turvataan jokaiselle lapselle ja nuorelle myös tulevaisuudessa, Kemppi sanoo.

Kemppi tähdentää, että toisen asteen lähikoulussa on pohjimmiltaan kyse nimenomaan koulutuksen tasa-arvosta.

– Keskusta on mahdollistamassa nuorille saavutettavammat opinnot, ei purkamassa toisen asteen duaalimallia. Nuorten on voitava nykyistä paremmin opiskella toisen asteen opinnot lähellä kotiaan. On järkevää kannustaa ammatillista koulutusta ja lukioita yhteistyöhön, jotta opiskelijat eivät joudu muuttamaan pois kotoaan liian nuorena.

Toisen asteen lähikoulun taustalla on ajatus siitä, että esimerkiksi yleissivistävien opintojen suorittamisen tulisi onnistua kummassakin koulussa ja opintojen tulisi olla luettavissa hyväksi siinä oppilaitoksessa, missä opiskelija opiskelee päätoimisesti.

– Yhteiskuntaopin opettajana olen huolissani siitä, että esimerkiksi ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallisten aineiden opetus ei ole riittävää. Jos ammatillisen koulutuksen opiskelija haaveilee esimerkiksi jatko-opinnoista yliopistossa, pitäisi hänellä olla mahdollisuus opiskella täydentäviä lukion yhteiskuntaopin kursseja. Joustoja tulisi olla molempiin suuntiin. Itse suoritin nuorena lukiokursseja Päijät-Hämeen avoimessa yliopistossa, kun lukiomme ei tarjonnut riittävästi opetusta taitoaineissa. Täten pystyin suorittamaan käsityön lukiodiplomin, jota en olisi muuten pienellä paikkakunnalla voinut suorittaa, Kemppi kuvailee.

– Mahdolliset yhteiset tilat, laitteet ja opettajaresurssit auttavat pitämään koulut lähellä, resurssit kurissa ja opetuksen laadukkaana. Myös opettajien kelpoisuusvaatimuksien yhtenäistämistä toisella asteella pitäisi tarkastella, jotta opettajia löytyy tulevaisuudessakin. Ideaalitilanteessa lukion opettaja voisi opettaa ammatillisessa koulutuksessa ja mahdollisuuksien mukaan toisinpäin, Kemppi lisää.

Myönteistä on, että joissain kouluissa tämän kaltaisiin malleihin on jo päästy nykyisellä lainsäädännöllä. Kempin mukaan hyviä esimerkkejä ja toimivia käytäntöjä löytyy ympäri Suomea. Monessa koulussa opiskelijan opintoja räätälöidään jo nyt niin, että opiskelijan jatko-opiskelukelpoisuus on mahdollisimman hyvällä pohjalla. Opintoja tulisi voida räätälöidä nykyistä paremmin opiskelijan oman kiinnostuksen ja motivaation mukaan. Ammatillisen koulutuksen ja lukion välisen raja-aidan madaltaminen kouluja yhdistämättä edistäisi tätä tavoitetta.

– Rohkaisevaa on ollut opetusministeri Li Anderssonin myönteinen suhtautuminen Keskustan esitykseen. Uskon, että Keskusta on myös enemmän samaa kuin eri mieltä toisen asteen opiskelijajärjestöjen Suomen Lukiolaisten Liiton ja Oskun kanssa. Kokoomuksen haastan kertomaan omat ratkaisunsa tahallisen väärinymmärtämisen ja pelottelun sijaan.