Elämme ratkaisevia hetkiä. Nuoret eivät tilastojen mukaan enää palaa takaisin kotiseuduilleen, jonka vuoksi meidän tulee kasvattaa Päijät-Hämeen pitovoimaa korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisäämällä. Nuorten muuttoaaltoon on syytä herätä, sillä pelkkä vauvanteko-ohjeiden jakaminen nuorille naisille ei meitä pelasta.
Koulutuspaikkojen lisääminen on parasta aluepolitiikkaa. Yritykset tarvitsevat osaajia Suomesta ja ulkomailta, nuoret pääkaupunkiseutua edullisempaa asumista ja kunnat vauvoja. Päijät-Hämettä jarruttaa matala koulutustaso. Meillä on puolet vähemmän korkeakoulupaikkoja verrattuna esimerkiksi Keski-Suomeen. Tilanne on ollut muuttumaton pitkän aikaa, vaikka alueen korkeakouluista valmistuneiden työllisyysaste on yli 90 %.
Yle uutisoi, miten nuorten naisten muuttoliike selittää väkiluvun romahtamisen. Toisin sanoen vauvat syntyvät seuduille, missä kilpajuoksussa pärjäävät korkeakoulut ovat. Päijät-Hämeessä nuoria naisia on toistakymmentä prosenttia vähemmän kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Esimerkiksi Hartolasta, Sysmästä ja Padasjoelta on hävinnyt noin puolet nuorista naisista. Kuitenkin esimerkiksi Jyväskylässä, Oulussa ja Turussa nuorten naisten määrä kasvaa ja niin myös väkiluku.
Kaksi kolmasosaa korkeakouluopiskelijoista on naisia, joille meidän tulisi tarjota vetovoimaisia opiskelumahdollisuuksia. Tilanne tulee ajatella myös niin päin, että miehiä tulisi tukea kouluttautumaan paremmin. Tutkimuksissa on osoitettu, että miesten matala koulutustaso johtaa siihen, että yhä useampi jää kokonaan lapsettomaksi. Poikien pärjäämiseen suunnattuja tukitoimia tulisi kohdistaa Nuorisobarometrin mukaan etenkin harvaan asutuille alueille. Nuorten unelmia värittää Päijät-Hämeessä alan valinnan lisäksi aivan liikaa vaihtoehtojen vähäisyys. Usein siihen liittyy myös päätös siitä, jäädäkö kotiseudulle ja mahdollisesti kokonaan ilman koulutuspaikkaa vai muuttaako koulutuspaikan takia toiselle paikkakunnalle.
Epätoivon sijaan olen keskittynyt alusta asti muutoksen tekemiseen ja vihdoin työ alkaa tuottaa tulosta. Päijät-Hämeeseen on myönnetty vuodenvaihteessa n. 100 uutta ammatillisen koulutuksen aloituspaikkaa ja kovan vaikuttamistyön jälkeen Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston (LUT) tutkintokatot nousevat pian lähes 700 tutkinnolla. Lahteen on tulossa päätöksen myötä satoja uusia aloituspaikkoja korkeakoulutukseen. Yhtälö on karhun loikka parempaan päin. Yhteisenä tavoitteena on nostaa koulutus- ja osaamistasoa, kaventaa oppimiseroja ja lisätä tasa-arvoa.
Hyvät opiskelumahdollisuudet houkuttelevat nuoria Lahden seudulle, mutta meidän pitää huolehtia myös siitä, että he eivät nosta kytkintä opintojen päättyessä. On selvää, että meidän tulee edistää opiskelijoiden pääsemistä työelämään ympäri Päijät-Hämettä tavoitteellisesti jo opintojen aikana.
Opiskelijoiden yhteisöllisyys, uteliaisuus ja idearikkaus ovat vahvuuksia, joita maltillinen maakuntamme tarvitsee. Korkeakoulukulttuuri kannustaa yrittäjyyteen ja monet opiskelijat tekevät vapaa-ajallaan töitä. Uudet tohtoritutkinnot tuovat alueelle kansainvälistä tutkimusrahoitusta, jolla voidaan kehittää mm. kierto- ja biotalouden ratkaisuja, innovaatioita ja tekniikkaa yrityselämän tarpeisiin. Päijät-Hämeen kasvun edellytys on osaamistason nostaminen, jonka eteen tulee tehdä töitä hartiavoimin ja yhdessä.
Kolumni julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 15.2.2020.