Suomessa vallitsee poikkeusolot, joka näkyy myös koulujen arjessa. Koronaepidemian myötä suurin osa koululaisista on Suomessa siirtynyt etäopetukseen Valtioneuvoston asetuksen myötä. Etäopetukseen siirtyminen on nostanut esille koulujen erilaiset edellytykset ja resurssoinnin opetusvälineisiin.
– On ongelmallista, että erityisesti perusopetuslaki ei tunnista etäopetusta eikä siihen ole siksi syntynyt toimivia käytäntöjä. Osassa kouluista digitaalisten välineiden käyttö opetuksessa on pidemmälle kehittynyttä kuin toisissa. Koulujen digiloikka yhdessä yössä onnistui opettajien joustavuudella, mutta laitteista on huutava pula, Kemppi tiivistää
Koulujen tehtävänä on huolehtia, että oppilas saa mukaansa koulusta laitteet ja tarvikkeet, jotta hän pystyy osallistumaan etäopetukseen. Mahdollisuudet esimerkiksi koneiden lainaamiseen ovat kuitenkin vaihtelevia.
– Kuntien mahdollisuus ostaa laitteita on hankala poikkeusoloissa. Vaikka rahaa löytyisikin ja päätökset siitä saataisiin tehtyä nopeasti niin laitteiden saatavuus ja toimitusajat eivät ole taattuja. Erityistä huolta kannan sellaisista perheistä, joilla ei ole käytössä riittävää välineistöä etäopetukseen. Myöskin useamman lapsen etäopiskelu voi aiheuttaa tilanteen, jossa jokaiselle ei ole mahdollisuutta tietokoneen käyttöön samanaikaisesti, Kemppi lisää.
Koulujen laitepulaan voi löytyä ratkaisu usean meidän kotoamme.
– Onko nurkissasi ylimääräinen kännykkä, tabletti tai tietokone? Lahjoita kotoasi ylimääräiset pelit ja vehkeet paikallisille kouluille. Kannustan meitä kaikkia laittamaan hyvän kiertämään ja osallistumaan talkoisiin. Ota yhteys paikalliseen kouluun ja tiedustele, olisiko ylimääräisille laitteille käyttöä opetuksessa tässä akuutissa poikkeustilassa, Kemppi haastaa.
– Lasten oppimisen kannalta tilanteen pitkittyminen on isoin riski, sillä etäopetuksessa oppimiseroja saattaa syntyä helpommin. Olen huolestunut digiloikan myötä kasvavasta eriarvoisuudesta, Kemppi toteaa