Poikkeusolojen julistamisen myötä koulut siirtyivät etäopetuksen arkeen vain parin päivän varoituksella. Etäopetusta on takana nyt reilu kuukausi ja etäopetuksen rutiinit ovat muotoutuneet. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n teettämän kyselyn mukaan valtaosa opettajista (70 %) kokee poikkeusjärjestelyjen toimivan hyvin. Kuitenkin jo alusta alkaen on ollut selvää, että etäopetuksen toteuttamiseen tarvittava välineistö ja osaaminen ovat kunnissa vaihdelleet.
– Pian etäopetukseen siirtymisen jälkeen nostin esille huoleni perheistä, joilla ei ole käytössä riittävää välineistöä etäopetukseen. Nyt on huomattu, ettei kaikilta opettajiltakaan löydy koulun puolesta riittävää välineistöä esimerkiksi omaa työpuhelinta. Puutteet välineissä tarkoittavat sitä, että opettajilla vaihtelevat mahdollisuudet olla yhteydessä oppilaisiinsa reaaliaikaisesti, Kemppi kertoo.
Yksittäisiä tavoittamattomia lapsi ja nuoria on useilla opettajilla. Perusopetuksen opettajista jopa 69 % sanoo, että heillä on yksittäisiä heikosti tavoitettuja tai tavoittamattomia oppilaita. Tämä siitäkin huolimatta, että opettajat käyttävät paljon aikaa yksittäisten oppilaiden ja opiskelijoiden tavoittamiseen.
– Suurta huolta kannan niistä lapsista ja nuorista, joihin ei ole saatu kunnolla yhteyttä etäopetukseen siirtymisen jälkeen. Usein nämä ovat niitä oppijoita, jotka jo ennen poikkeusoloja ovat olleet vaarassa syrjäytyä, Kemppi jatkaa.
Vaikka koulun oppimäärä etäopetuksen kautta oppilaille välittyykin, jää oppilailta puuttumaan toinen tärkeä osa lähiopetusta: sosiaalinen vuorovaikutus. Kouluissa kasvetaan toimimaan yhdessä toisten kanssa, osana yhteisöä.
– Lähiopetuksen merkitys korostuu erityisesti niiden lasten ja nuorten kohdalla, jotka ovat jo aikaisemmin tarvinneet tukea opetuksessa. Lisäresurssien osoittamisen opetukseen ja oppilaiden tukeen on kriisin jälkeen välttämätöntä. Selvitäkseen yhteiskuntamme tarvitsee hyvinvoivia lapsia ja nuoria nyt sekä tulevaisuudessa, Kemppi linjaa.