Liikumme edelleen Koronan kanssa sumussa, vaikka poikkeusoloja on takana jo reilusti toista kuukautta. Me emme tiedä poikkeusolojen pituudesta emmekä viruksen tahdista.
Tiedämme, että sekä taloudelle että terveydelle tämä on iso kolaus, jota on jo nyt pehmennetty yli neljän miljardin euron tukipaketeilla. Kolme kuntien kriisipakettia on lähtökuopissa, tehtäviä on karsittu kriisin ylitse ja tukea mm. sairaanhoitopiireille ja yrityksille on maksettu. Ihmisten romahtanutta toimeentuloa helpotettiin viime viikolla Eduskunnassa hyväksytyssä valtion lisätalousarviossa yli miljardilla eurolla. Palkatta lasta kotiin hoitamaan jääneitä vanhempia tuetaan rahallisesti. Myös toimeentulonsa menettäneet yrittäjät on otettu sosiaaliturvan piiriin. Tärkeintä on ollut ihmisten terveydestä ja toimeentulosta huolehtiminen. On estettävä yritysten laajamittainen konkurssiaalto ja siitä koituva suurtyöttömyys.
Rajoitustoimenpiteitä tarvitaan edelleen, mutta vähitellen katse tulee kääntää myös kriisin jälkeiseen aikaan. Valtiovarainministerin esille nostama toukokuun talouden tarkastelupiste on välttämätön. On selvää, että Suomen talouden iso kuva ja hallitusohjelma tulee kirjoittaa yhdessä uudestaan, kun pahin tautihuippu on ohitse.
On hyvä, että Suomessa on hajautettua asumista, maataloutta ja teknologiaa etätöiden ja -opiskeluiden tarpeisiin. Omavaraisuuden merkitystä ei tule aliarvioida olipa kyse suojatarvikkeista, ruuasta tai lämmöstä. Viime viikkojen oudot tapahtumat Huoltovarmuuskeskuksen ympärillä osoittivat myös Kiinan kaupan ongelmat. Tarvitsemme monella tapaa korjausliikkeitä myös pidemmällä aikajänteellä omavaraisuuden ja kotimaisten alihankintaketjujen lisäämiseksi. Juuri nyt opitaan arvostamaan kotimaista ja kestävää.
On kriittistä kysyä, millä saamme Suomeen uutta kasvua koronan jälkeen? Vastaukset löytyvät jälleen kerran koulun penkiltä. On äärimmäisen tärkeää, että pula osaavasta työvoimasta ei muodostu Suomen kasvun esteeksi, kun taloutemme ja yrityksemme lähtevät toipumaan. Hallitus hyväksyi viime viikolla kansallisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tiekartan. Tiekartan tavoitteena on tehdä Suomesta entistä houkuttelevampi toimintaympäristö yrityksille ja tutkimukselle. Nyt jos koskaan Suomen on luotettava tietoon ja osaamiseen. Koulutus, yritykset, työllisyys ja terveys ratkaisevat kriisistä nousemisen tahdin. Selvitäksemme Suomi tarvitsee hyvinvoivia lapsia ja nuoria, ja omatoimisesti osaamistaan päivittäviä työntekijöitä.
Rajoitustoimenpiteiden purkamisessa on mentävä taudin ehdoilla. Testaamisen lisääminen on nyt ydinkysymys, jotta voimme elää ja olla turvassa. Meidän tavallisten ihmisten on päästävä lähellä kotiamme testeihin Tanskan mallin mukaisesti mukisematta, kun oma tai läheistemme terveys sitä vaatii.
Kirjoitus julkaistu 6.5. Etelä-Suomen Sanomissa ja Aamupostissa.