Kotimainen on puhututtanut pitkin kevättä niin ruuan kuin suojatarvikkeiden osalta. Olemme saaneet iloita siitä, että suojatarvikkeiden valmistus kotimaassa on alkanut ja pian olemme maskien valmistamisen osalta omavaraisia. Parasta on, ettei meidän tarvitse arvuutella enää laatua vaan voimme luottaa saavamme sitä, mitä tilaamme. Seuraavaksi on keskityttävä kotimaiseen ruokaan.
Suomalainen ruoka on maailman puhtainta. Ruuan osalta omavaraisuuden perustan luo viljelijöiden tekemä jokapäiväinen työ. Monipuolinen maataloustuotanto yhdessä jalostavan teollisuuden ja tehokkaan jakelun ja kaupan kanssa ovat kotimaisen ruoan peruspilareita.
Tarvitsemme monella tapaa pysyviä korjausliikkeitä kotimaisten alihankintaketjujen lisäämiseksi. Koronan aikaan kulutuksemme on siirtynyt ravintoloista koteihin, jonka seurauksena olemme syöneet enemmän kotimaassa tuotettua ruokaa. Tämä on tietysti hieno asia, mutta kotimainen tulee saada myös ravintoloiden buffet-pöytiin.
Kun vaadimme omalta tuotannoltamme tiukkoja sääntöjä kotimaisuuden, eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön osalta, on niitä edellytettävä myös verovaroin hankitulta ruualta. Tuotteiden alkuperä on tuotava selkeästi näkyviin ja julkisissa keittiöissä tulee käyttää mahdollisimman pitkälle kotimaisia raaka-aineita. Kasvaneeseen kotimaiseen kysyntään tulee voida vastata tuotannolla.
Meidän tulee rakentaa luottamusta, jotta toiminta siirtyy sukupolvelta toiselle myös koronan jälkeen. Maatalouden luopumisen tuen tilalle tulee löytää korvaavia malleja. Työn kannattavuutta tulee vahvistaa, jotta investoinnit ja sukupolvenvaihdokset uskalletaan tehdä ajallaan.
Maatalouden kannattavuuden kulmakivi on markkinoilta saatava hinta. Sitä ei voida korvata tuilla eikä kriisipaketeilla. Esimerkiksi elintarvikemarkkinalain muutoksella pyritään nostamaan tuottajan osuutta tuotteen hinnasta. Tai satsaus valkuaisomavaraisuuten on askel kohti soijatonta Suomea. Siksi olemme sopineet lisäpanostuksista valkuais- ja öljykasvien tuotantosidonnaiseen palkkioon kuluvalle vuodelle.
Olen tyytyväinen, että pystyimme vastaamaan yrittäjien huoleen keskellä koronakriisiä esimerkiksi marjatilojen kausityöntekijöiden maahan pääsystä ja samalla haimme ratkaisuja kotimaisen työvoiman saamiseksi. Ansaittua kiitosta sai myös 4H valtion lisätalousarviossa aktiivisesta työstä maataloustöiden arvon nostamiseksi nuorten keskuudessa.
Jos ei tunne suomalaista maataloutta, ei voi myöskään tietää, etteivät globaalit raportit kuvaa suoraan suomalaista tuotantoa. Kansainvälisesti maataloudella on paljon tekemistä ilmastotoimien eteen, mutta Suomen tuotanto on pitkälle edelläkävijä. Ilmastonmuutoksen torjunnasta tulee rakentaa ruuantuotantomme kannattavuutta parantava vahvuus. Keskeisiä toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi ovat peltojen hiilensidonta ja sen tutkimus, biokaasun vallankumous ja uuden teknologian käyttöönotto.
Kotimaisen ruuan ja omavaraisuutemme arvostus on ollut aina korkealla. Nyt sen yhteiskunnallisen merkityksen ovat ymmärtäneet myös maatalouden arvostelijat. On pidettävä huolta siitä, että suomalainen ruoka on jatkossakin maailman parasta. Minä olen ylpeä monipuolisista tiloistamme ja siitä innosta, millä maataloutta kehitetään.
Kesällä suosittelen kaikille kotimaanmatkailua, joka on paitsi turvallista mutta myös tukee kotimaista. Maakuntamatkailu on oiva mahdollisuus tutustua paikallisiin tuotteisiin. Ruokamatkailun avulla voimme löytää uusia herkkuja lautaselle, tehdä hämäläistä ruokaa tunnetuksi sekä luoda uusia markkinoita alueen toimijoille. Maukasta kesää!
Kirjoitus julkaistu Seutu 4-lehdissä 24.6.2020