Itsenäisyyspäivänä kunnioitamme Suomea, rintamalla taistelleita ja kotirintamaa pystyssä pitäneitä. Meistä kunkin tulee puolustaa isänmaatamme omalta paikaltamme ja tekemällä arjessa osamme. Vastuu Suomesta on eri tavoin meillä kaikilla.
Itsenäistymisen jälkeen Suomessa kuohui. Sisällissodan jälkeen kunnanvaltuustot kokosivat molemmat puolet yhteen ja politiikalla alettiin rakentaa tulevaisuutta. Kansakunnan yhtenäistymisellä tehtiin talvisodan ihme. Rohkeutta rakentaa yhteistä tarinaa tarvitaan myös nyt kun vastakkainasettelu on taas muodissa.
Suomen tulevaisuus rakennetaan vahvuuksiemme päälle. Koulutustason nostolla on ollut tässä kautta historian keskeinen rooli. Päijät-Häme on yksi Suomen matalammin koulutetuista maakunnista ja koulutustasolla on suora yhteys alueen kasvuun ja menestykseen. Siksi peräänkuulutan tarvetta saada lisää koulutuspaikkoja ja sitä kautta osaavaa työvoimaa.
Jo sata vuotta sitten taloutemme löysi lohtua viennistä ja hyvinvointi lähti kasvamaan työllä. Tuo resepti ei ole vanhentunut. Päijät-Hämeessä on Suomessa eniten perheyrityksiä, joiden toimintaan kiteytyy jotain perin isänmaallista. Näiden yritysten toimintamallista on otettava oppia myös kansanedustajana. Yhteinen tavoite on selkeä, sukupolvelta toiselle jaettua työtä arvostetaan, investointeja tehdään ajoissa, taloutta ei rakenneta tyhjän päälle ja kotimaisuus on tärkeä arvo. Perheyrityksille myös työn ja perheen yhteen sovittaminen on itsestään selvää. Ilman yritysten tarjoamia työpaikkoja ja vientituloja Suomi ei pärjäisi.
Pitkittyvä koronakriisi on pitänyt tulevaisuuden sumuisena. Hämeen kauppakamari uutisoi epävarmuuden huolettavan myös alueen yrityksiä. Myöskään työmarkkinajärjestöt eivät päässeet sopimukseen uusista työllisyystoimista. Neuvottelujen rauettua on selvää, että hallituksen on päätettävä työllisyyttä parantavista toimista. Työntekijöiden ja työnantajien etu on loppujen lopuksi sama. Tärkeintä on, että Koronan tuomasta työttömyydestä ei tule pitkittynyttä, vältämme massakonkurssit ja mahdollisimman moni ihminen saa leivästä kiinni. Tätä varten yrityksiä on tuettu ja esimerkiksi Lahdessa ja sen ympäryskunnissa käynnistyy vuodenvaihteessa valtion työllisyyskokeilu.
Myös ympäristömme on valtava voimavara, joka luo hyvinvointia ja vaurautta. Ilmastonmuutos on kuitenkin lisännyt epävarmuutta. Tavoite hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä lähenee, mutta sitä yritetään sumuttaa niin oikealta kuin vasemmalta. En hyväksy, että toisaalla viljelijä tai metsänomistaja leimataan pahantekijäksi ja toisaalla yritysten ilmastotyötä vähätellään. Ilman suomalaista viljelijää ei ole vähähiilistä lähiruokaa ja ilman suomalaista metsänomistajaa ei ole kasvavia hiilinieluja. Maataloustuet ja markkinoiden reilu korvaus tuottajille heidän työstään suomalaisen huoltovarmuuden puolesta on puolustamisen arvoista. Olemme onneksi saaneet iloita Päijät-Hämeen yritysten onnistumisista ja merkittävistä yritysinvestoinneista. Tuoreimpana Viking Maltin lämpöpumppuinvestointi Lahteen, johon saimme elinkeinoministeri Mika Lintilän kanssa kohdennettua valtion yli kolmen miljoonan euron energiatuen. Positiiviset uutiset valavat uskoa tulevaan.
Itsenäisyydessä on pohjimmiltaan kyse siitä, että saamme päättää asioistamme ja viedä Suomea yhteisesti valittuun suuntaan kukin paikaltamme. Kansanedustajana tehtäväni on perustuslain mukaan edustaa paitsi tätä kirjoitusta lukevia, mutta myös tulevia sukupolvia. Siinä lienee politiikan syvin kauneus.
Kirjoitus julkaistu kolumnina 6.12.2020 Etelä-Suomen Sanomissa