Iltalehti julkaisi eilen kolumnin ”Vain kuninkaallisilla on varaa lapsiin”, jossa tuore äiti ja kolumnisti Merja Mähkä kirjoitti herättävällä tavalla perheellistymisen kustannuksista. Hän tulee siihen tulokseen, että ”Jos Suomeen halutaan lisää lapsia, äitejä on tuettava rahalla”.
– En usko että paras keino syntyvyyden lisäämiseen on suora raha, mutta turvallisuuden tunne joka syntyy laadukkaista kuntien palveluista on merkittävä tekijä. Ei voi olla niin, että koronan varjolla siirrämme aikaisemmin maksuttomia edelleen lakisääteisiä hyvinvoinnin ja terveyden palveluita perheiden maksettavaksi edes väliaikaisesti. Kolumnin mukaan näin tehdään esimerkiksi synnytyksen jälkitarkastuksen kohdalla Helsingissä. Toinen iso ongelma on se, että kunnalliset hoidot lapsettomuudesta kärsiville ovat ruuhkautuneet pahasti. Myös tällöin jonon ohitse yksityiselle pääsevät vain ne, joilla on varaa, Kemppi toteaa.
Mähkä on oikeassa siinä, että varhaiskasvatus on myös kustannuskysymys ja sen tulee löytyä riittävän läheltä kaikkialla Suomessa.
– Jos kunnalliseen varhaiskasvatukseen on pitkät jonot tai se sijaitsee kaukana, siirtyvät kustannukset vanhemmille, jotka joko maksavat matkat tai laittavat lapsen yksityiseen usein kalliimpaan hoitoon. Tällöin kunnan budjetti pysyy hallussa, mutta perheiden talous heikkenee, Kemppi lisää uutiseen viitaten.
Kolumni herättää osuvalla tavalla pohtimaan syntyvyyden haasteita. Mehkä kirjoittaa, että ”Pelkkä huoli siitä, että päiväkotipaikka on tunnin päässä kotoa, toimii ehkäisynä. Ei ihme, että helsinkiläinen nainen saa keskimäärin enää yhden lapsen.”
– Jutussa on lähtökohtaisesti perää, eikä se koske vain Helsinkiä. Syntyvyyteen vaikuttaa moni asia. Taloudellinen tilanne vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen, oletus suorittamisesta ja menestyksestä kuormittavat ja myöskään ilmastoahdistus ei helpota asiaa. Esimerkiksi opiskelijavanhemmat ovat hyvässä iässä perhe-elämään, mutta opintotuki ja sen huoltajakorotus ei tahdo riittää lapsen juokseviin kuluihin edes lapsilisän kanssa. Työnteko opintojen ohella koetaan tällöin usein pakolliseksi. Pelkästään ammattikorkeakouluopiskelijoista joka neljännellä on lapsia, joten ongelma ei ole marginaalinen. Yhtälö on vaikea, sillä tällöin äidillä tai isällä on arjessa kaksi työtä ja vastuu lapsesta, Kemppi lisää.
– Taloudellisen tilanteen turvaamiseksi olisi löydettävä keinoja paitsi turvaa tuovien palveluiden, mutta myös esimerkiksi perheystävällisen työpaikkojen kautta. Työelämän tulisi joustaa niin, että lapsen saanti tuntuisi mahdolliselta jokaisen arjessa.