Mieluisia harrastuksia koulupäivän yhteyteen tuovan Suomen mallin pilotointi käynnistyy keväällä ympäri Suomen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt yhteensä 6,4 miljoonaa euroa avustuksia pilottien toteuttamiseen. Avustusta saanut toiminta kattaa yli 1 000 koulua ja yli 200 000 oppilasta.
– Harrastukset tuovat taitoja, joihin kaikilla tulee olla mahdollisuus. Nyt joka kolmas nuori jättää harrastuksen aloittamatta rahanpuutteen vuoksi.
Suomen malli on hieno harppaus kohti saavutettavampia harrastusmahdollisuuksia. Yhdenkään lapsen ja nuoren harrastaminen ei saa olla perheen taloudellisesta tilanteesta kiinni. Harrastusten valikoima tässä mallissa on kiinni kuntatoimijoiden yhteistyöstä ja kekseliäisyydestä. Kuntien on huolehdittava siitä, että lasten ja nuorten omat mielipiteet harrastusvaihtoehdoista huomioidaan ja kuullaan, Kemppi kertoo.
Mielekkäällä harrastuksella on osoitettu olevan merkittävä yhteys hyvinvoinnin lisäämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Vaikka koulun merkitys etenkin opiskelutaitojen vahvistajana on tärkeä, vuoden 2017 Nuorisobarometrin mukaan nuoret kokevat oppineensa monia taitoja paljon myös koulun ulkopuolella. Näitä taitoja ovat mm. sosiaaliset-, tietotekniset, kriittisen ajattelun ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen taidot. Toisaalta Nuorten harrastamisen vahvuustekijät 2019-raportti kertoo, että harrastuksen anti jää usein tunnistamatta esimerkiksi opinnoissa. Tämä heijastuu edelleen siihen, että vain kolmannes nuorista uskoo harrastuksen hyödyttävän työnhakua.
– Harrastuksissa opitaan paljon sellaisia taitoja, joita ei koulun penkiltä saa. Tämän osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on tärkeää ja sen pitäisi näkyä konkreettisina tekoina esimerkiksi kouluissa hyväksilukuina. Valitettavasti tämä tavoite ei ole täysin toteutunut. Kun harrastaminen mahdollistetaan Suomen mallin myötä yhä paremmin koulupäivän yhteydessä, voisi sillä olla positiivisia vaikutuksia myös osaamisen tunnistamiseen. Harrastuksissa hankitun osaamisen tunnustamisella on selkeä yhteys jatkuvan oppimisen ajatukseen, Kemppi pohtii.
Harrastuksissa hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen hyödyttää erityisesti niitä opiskelijoita, joilla on oppimiseen tai motivaatioon liittyviä haasteita. Erityistä huolta ovat herättäneet viimeisimmät kansainväliset arvioinnit, jotka ovat osoittaneet tyttöjen ja poikien välisten erojen oppimistuloksissa kasvaneen ja etenkin poikien osaamisen heikentyneen. Ero oppimistuloksissa on erityisen selvä perusopetuksen päättyessä.
– Jos vapaa-ajalla hankittua osaamista tunnistettaisiin paremmin koulussa, voisi se monen nuorten osalta parantaa myös heidän opiskelumotivaatiota. Esimerkiksi poikien oppimiseen tällä uudistuksella saattaa olla yllättäviä vaikutuksia. Odotan kovasti pilottikokeiluiden tuloksia siltä osin. Esimerkiksi omassa kotikunnassani monet nuoret pojat innostuvat lähtemään mukaan palokunnan harrastustoimintaan ja päätyvät siitä innostuneina pelastus- ja ensihoitouralle myöhemmin työelämässään, Kemppi tiivistää.