Tänään on julkaistu valtioneuvoston tilaama selvitys Syntyvyyden toipuminen ja pitenevä elinikä, linjauksia 2020-luvun väestöpolitiikalle. Selvitys osoittaa, että väestökehityksemme on erkaantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana muiden pohjoismaiden kehityksestä niin väestökasvun hitauden, hedelmällisyysluvun laskun kuin nettomaahanmuutos osalta. Syntyvyyden voimakas aleneminen heikentää julkisen talouden rahoituspohjaa ja kasvattaa sosiaalista eriarvoisuutta.
– Koettu epävarmuus on Suomessa tärkein laajempi syy siihen, että lastensaantia siirretään tai siitä luovutaan. Koronaviruksen myötä tapahtunut etätöiden lisääntyminen on omalta osaltaan tuonut perheille liikkumatilaa työn ja perheen yhteensovittamisessa. Näin totesi myös hallituksen tiedepaneeli viime vuonna. Tämä auttaa nuoria aikuisia haaveilemaan lapsista, kun yhä useampi huomaa, että lapset ja ura mahtuvat samaan elämään. Työn ja perheen yhteensovittaminen on tärkeä osa myös työssä jaksamista, Kemppi kertoo.
Nyt julkaistu Raportti tuo hyviä uutisia siitä, että syntyvyyden lasku on toistaiseksi ohi, nettomaahanmuutto kasvoi ja maan sisäinen muuttoliike tasaantui.
– On yhteiskunnan ja ihmisten onnellisuuden kannalta kestämätöntä, että perheiden lapsilukutoive ei nykyisellään toteudu. Suomalaiset toivovat noin kahta lasta, mutta kokonaishedelmällisyys on keskimäärin alle 1,4 lasta naista kohden, Kemppi kertoo.
– Lapsilukutoiveen toteutumiseksi tarvitaan poliittista tahdonvoimaa. Vaihtoehtoisia tapoja saada perhe on syytä tarjota nykyistä helpommin jo varhain. Adoptioita on helpotettava, sijaisvanhemmuudesta on kerrottava ja hedelmöityshoitoihin pääsy ilman puolen vuoden jonoa ei voi olla kukkarosta kiinni. Alle 40-vuotiaiden kohtuuhintaisiin hedelmöityshoitoihin tulee resursoida riittävästi, Kemppi lisää.
Kevään kehysriihi on tärkeä taitekohta myös väestöpoliittiselle keskustelulle.
– Valtion tuore lapsistrategia sekä kaavailtu perhevapaamalli ovat askelia oikeaan suuntaan. Kehysriihessä tulee rohkeasti asettaa uusia väestöpoliittisia tavoitteita 2020-luvulle. Keskeisin niistä tulisi olla se, että perheiden lapsilukutoiveet saataisiin täytettyä ja syntyvyys paranisi neljänneksellä 2020-luvulla, Kemppi toteaa.