Valtioneuvosto on kokouksessaan hyväksynyt koulutuspoliittisen selonteon. Selonteossa linjataan koulutuksen ja tutkimuksen tavoitetilaa kohti 2040-lukua sekä tarvittavat voimavarojen, rakenteiden ja ohjauksen muutokset. Selontekoa on työstetty reilun vuoden ajan.
– Selonteko on onnistunut siinä, että se keskittyy kokonaisuuteen yksityiskohtien sijaan. Kaipaan koulutuspolitiikkaan suurempaa visiota, jotta saamme tasa-arvoisen koulutusjärjestelmämme säilytettyä. On aika keskittyä koulupudokkuuden poistamiseen, koulutustason nostoon ja mielenterveyden sekä vuorovaikutuksen kehittämiseen läpi koulutusjärjestelmän. Nämä tavoitteet vaativat haavoittuvassa asemassa olevien koulutuksen uudistamista. Esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevien lasten ja maahanmuuttajataustaisten koulutusta on joustavoitettava ja jatkuvaan oppimiseen panostettava. Etäpedagogiikka kaipaa myös panostusta, sillä elämme digimahdollisuuksien osalta oppimisen murrosta. Koulutusjärjestelmää kehitettäessä päällimmäisenä tulee aina olla kasvatuksellinen ote, Kemppi kertoo.
Koulutusjärjestelmämme kohtaa suuria muutoksia niin väestökehityksen, teknologian, työelämän kuin kansainvälistymisenkin myötä. Siksi tarvitaan kansallista, yli vaalikausien menevää ja puoluerajat ylittävää yhteistä näkemystä suomalaisen koulutuksen suunnasta.
– Koulutuksen ennakointiin on saatava lähivuosina parannusta, jotta osaavaa työvoimaa ja koulutuspaikkoja löytyy. On tärkeä löytää ratkaisu siihen, miten saisimme tämän sirpaleisen ennakointitiedon ymmärrettävämpää muotoon ja käyttöön nykyistä paremmin. Tässä riittää vielä työtä, Kemppi toteaa.
– Lisäksi olen sitä mieltä, että selonteon tulisi painottaa varhaiskasvatuksen monipuolisuutta enemmän. Varhaiskasvatuksen lisääminen edellyttää sen monipuolistumista. Päiväkotien rinnalle tarvitaan kaikkialla esimerkiksi ammattilaisten johtamaa avointa varhaiskasvatusta, perhekerhotoimintaa ja perhepäivähoitomahdollisuutta, Kemppi lisää.