Kevät näytti, että politiikka ei ole rikki. Sote, sähkönsiirtohintoja suitsiva laki ja koulutuspanostukset olivat meidän hallituspuolueiden kansanedustajien onnistumisia. Historiallisen sote-uudistuksen läpimeno uutisoitiin näyttävästi ja uudet koulutuspaikatkin ansaitsivat pienen palstatilan, mutta sähkönsiirtohintojen suitsiminen meni saamani palautteen perusteella monelta ohitse.
Me kaikki suomalaiset olemme riippuvaisia sähköstä ja se riippuvuus tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa. Tämä nähtiin jälleen juhannuksena myrskytuhoalueilla, joissa kaatuneet puut katkaisivat sähköt useista kodeista.
Sähkö ei ole kuitenkaan ilmaista. Sähkön siirtohinnat ovat nousseet viime vuosina kohtuuttomiksi. Jo pelkkä kuukausittainen perusmaksu on kotitalouksille kolmen kympin tuntumassa ja siirron hinta on usein kolminkertainen sähkön hintaan nähden. Sähkönsiirtoyhtiöiden monopolien myötä suomalaisilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin maksaa. Siksi olemme elinkeinoministeri Mika Lintilän johdolla tarttuneet toimeen hintojen hillitsemiseksi.
Kovan työn jälkeen uskallan huokaista. Ensi vuonna verkkoyhtiöt voivat tulouttaa 350 miljoonaa vähemmän verrattuna aikaisempaan. Muutosten myötä Energiavirasto painaa ensi vuoden alusta jakeluverkkoyhtiöiden sallitun tuottoasteen alemmas kuin koskaan aiemmin. Sähkön siirtomaksut tulevat alenemaan, mikä on suuri voitto jokaiselle meistä. Hintojen hillintä tehdään niin nopeasti kuin mahdollista.
Sähkönsiirrossa on kyse pakkopalvelusta. Opposition kritiikistä ei voi päätellä, että sähkölaskujen hintojen nousukierre alkoi Kataisen hallituksen päätösten myötä vuonna 2012 kun sähköverkot yksityistettiin. Tavoitteena tuolloin oli toimitusvarmuuden lisääminen, mutta monopoliasemassa olevat yhtiöt ovat keränneet ylisuuria voittoja siirtohintoja nostamalla. Yksityistäminen oli virhe, jota nyt paikkailemme.
Hintojen lisäksi oleellista on se, että verkko kestää myrskyjä ja kuormitusta. Eduskunnan hyväksymä lakimuutos huolehtii siitä, että tarpeellisia investointeja verkkoon pystytään tekemään jatkossakin. Lakimuutos on juhlan paikka erityisesti alueille, joilla siirtohinnat ovat kovia.
Minulle on tärkeää, että politiikkaa tehdessä ajattelemme myös seuraavia sukupolvia. Niin sähkömarkkinalain uudistaminen kuin sote-uudistuskin on tehty tulevia sukupolvia ajatellen. Soten osalta me saamme vuosien mittaan Päijät-Hämeeseen lisää rahaa alueilta, joissa sairastavuus on pienempää ja veronmaksajia on enemmän. Kauppalehden laskelmien mukaan sote-uudistuksen myötä myös veronkorotuspaine Päijät-Hämeen kunnissa pienenee. Toisin kuin kritiikistä voi päätellä, uudistus mahdollistaa monituottajamallilla etenemisen. Maakunta saa hankkia julkista palvelua täydentävää palvelutuotantoa yrityksiltä muun muassa palvelusetelien ja henkilökohtaisen budjetin avulla jatkossakin. Alueellisesti laaja ja kattava palveluverkko on kaiken perusta.
Urakkansa puolivälissä oleva hallitus on teoilla mitattuna mainettaan parempi. Koronasta huolimatta sähkön siirtohinnat laitettiin kuriin, sosiaali- ja terveyspalveluiden taloudellinen ahdinko Päijät-Hämeessä sai helpotusta ja nuorten tuen tarve otetaan tosissaan.
Näin ensimmäisen kauden kansanedustajalle on rohkaisevaa, että politiikassa pystytään edelleen isoihin uudistuksiin.
Kirjoitus on julkaistu Etelä-Suomen Sanomien Vierailija-kolumnina 4.7.2021.