Ennaltaehkäisevä ote on yhteinen säästökeino

Monen poliitikon kesään kuuluu maailman parantaminen SuomiAreenassa. Osallistuin keskusteluun diabeteksen hoidosta. Keskustelun lopputulos jäi mieleen: tärkeintä on ennaltaehkäisevä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Tämä pätee myös laajemmin.

 

Uusi valtuustokausi käynnistyy muutosten keskellä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen muokkaa kuntien tehtäväkenttää, mutta hanskoja ei saa heittää tiskiin, sillä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu kunnille sote-uudistuksen jälkeenkin. Hyvinvointi ja terveys ovat yhteydessä niin koulutukseen, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalveluihin kuin myös kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin sekä moniin muihin kunnan tehtäviin.

 

Iloitsen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen läpimenosta, sillä se turvaa kuntiemme palvelut myös jatkossa. Viimeisten valtiovarainministeriön laskelmien mukaan Päijät-Häme saa sote-uudistuksen myötä peräti 49 miljoonaa euroa lisää rahaa palveluiden järjestämiseen. Rahoitusmalli muuttuu myös niin, että kunnille luodaan kannusteita ennaltaehkäisevän työn kehittämiseen. Se toteutetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosan eli HYTE-kertoimen avulla. Jatkossa kuntien rahoituksen valtionosuuden suuruus määräytyy osaksi niiden tekemän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan. Tällä kannustetaan kuntia panostamaan ennaltaehkäiseviin toimiin myös jatkossa.

 

Koko maakunta hyötyy, jos kunnat onnistuvat laajasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.  Mitä enemmän perehdyn päätöksentekoon ja kuuntelen ihmisten palautetta, sitä vakuuttuneempi olen siitä, että vain hallinnonrajat ylittävällä yhteistyöllä voidaan saada aikaan vaikuttavaa toimintaa kustannustehokkaasti. Tämä pätee, oli kyseessä lastensuojelu, oppilashuolto, työssä jaksaminen tai etsivä vanhustyö. Kuntien tulee tehdä töitä sen eteen, että palveluiden saatavuus on turvattu ja vuoropuhelu toimii, sillä keskittäminen tai ilman apua jättäminen maksaa meidät hengiltä. Suomessa onkin suhteellisen korkea kuolleisuus ennaltaehkäistävien vaivojen kohdalla. Jo pelkistä mielenterveyden häiriöistä johtuvat kulut ovat 11 miljardia. Työlista on pitkä, mutta tarve ilmeinen. Tähän rohkaisen kunnanvaltuutettuja ja maakunnan päättäjiä paneutumaan nyt, kun uudistaminen luo pelipaikan.

 

Kuntien ei tule myöskään unohtaa järjestöjä, säätiöitä ja seurakuntia, joilla on merkittävä rooli ennaltaehkäisevässä työssä. Kolmannen sektorin kanssa on syytä toimia rinta rinnan. Tällä hetkellä kunnat myös mahdollistavat avustuksin ja kokoontumistiloin monien järjestöjen toiminnan.

 

Soten lisäksi hallitus on tehnyt merkittäviä päätöksiä ennaltaehkäisevän työn tueksi, jotka konkretisoituivat elokuun alusta. Oppivelvollisuusuudistuksen myötä nuoret saavat lisätukea peruskoulun ja toisen asteen tärkeään nivelvaiheeseen. Lapsiperheiden tilannetta helpotetaan varhaiskasvatuksen kolmiportaisella tuella ja varhaiskasvatusmaksuja alentamalla. Maksuttomaan luokkaan siirtyivät kaikki alle 3860 euroa kuukaudessa tienaavat perheet ja ne yksinhuoltajat, joiden tulot jää alle 3050 euroa. Maksujen alentamisella on myös positiivisia työllisyysvaikutuksia.

 

Liian myöhään saatu apu on aina huonoin ja kallein vaihtoehto. Ennakointi, ennaltaehkäiseminen ja hyvinvoinnin tasainen jakaantuminen kaikille ihmisille ei ole mahdoton visio. Näin valtuustokauden alussa kunnissa tartutaan kuntastrategioiden työstöön. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on hyvä kärki Suomen jokaisessa kolkassa.

 

Kirjoitus on julkaistu Itä-Hämeen kolumnipalstalla 9.8.2021.