Kuluvan syksyn positiivisia kasvuennusteita uhkaa työvoimapula. Siksi nyt, jos koskaan on isojen rakenteellisten uudistusten aika ja erityisesti jatkuvan oppimisen uudistamisen aika.
Keskustan sivistysryhmän puheenjohtaja Hilkka Kemppi ja keskustan työllisyyspoliittisen ryhmän puheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula esittävät tekoja jatkuvan oppimisen kehittämiseen. Esitykset ovat osa työryhmien yhteistä jatkuvan oppimisen kokonaisuutta ja ne esiteltiin tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurviselle perjantaina.
- Tarvitsemme kokonaisvaltaisen käsityksen jatkuvan oppimisen nykytilanteesta ja kokonaisvaltaisemman otteen tästä elintärkeästä kokonaisuudesta. Siksi meidän tulee lähteä kehittämään lainsäädäntöä, joka aidosti tunnistaa jatkuvan oppimisen ilmiönä ja jatkuvan oppijan toimijana, toteaa Kemppi.
Lainsäädännön kehittämisen lisäksi tarvitaan aiempaa tarkempi kuva jatkuvan oppimisen tilanteesta ja kehitystarpeista. Näiden kartoittamista varten tulisi nimetä selvityshenkilö, jonka toimenkuvaan kuuluisi ainakin arvioida eri toimijoiden antamien työikäisen väestön tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden tarkoituksenmukaisuutta ja mahdollisia päällekkäisyyksiä sekä yhteistyörakenteiden tarpeita. Selvityshenkilön työ tukisi muun muassa jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen käynnistymistä, pohjoismaisen työvoimapalveluiden mallin rakentamista sekä Välittäjä Oy:n suunnittelua.
- Voimme tehdä jo konkreettisia muutoksia budjettiriihessä muun muassa päättämällä tuloverolain muutoksesta niin, että työnantajan kustantama koulutus on koulutuksen luonteesta riippumatta työntekijälle aina verovapaata 1 500 euroon saakka. Samalla lainsäädäntöä tulisi muuttaa niin, että koulutus nähdään henkilöstöetuna. Tällöin myös omaehtoinen eli muu kuin työntekijän työhön liittyvä koulutus olisi mahdollista. Näin voidaan kannustaa ihmisiä hankkimaan tarvitsemaansa osaamista ja työnantajia tukemaan oppimista, Rantamaula jatkaa.
Jatkuvan oppimisen tarve on tunnistettu laajasti ja budjettiriihessä on aika tehdä konkreettisia päätöksiä osaamistason nostamisen edistämiseksi. Puheenjohtajat esittävät viittä toimenpidettä päätettäväksi hallituksen budjettiriihessä:
- Päätetään rakentaa jatkuvan oppimisen lainsäädäntö, joka tunnistaa osaamisen kehittämisen työllisyys-, koulutus-, elinkeino- ja sosiaalipolitiikan sekä työelämän kehittämisen näkökulmasta.
- Uudistetaan tuloverolakia siten, että työnantajan työntekijälle kustantama koulutus on verovapaata 1 500 euroon saakka koulutuksen luonteesta riippumatta, jolloin myös työntekijän omaehtoinen (muu kuin työntekijän työhön välittömästi liittyvä) koulutus on mahdollista.
- Nimetään selvityshenkilö arvioimaan eri toimijoiden antamien työikäisen väestön tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden tarkoituksenmukaisuutta ja mahdollisia päällekkäisyyksiä sekä yhteistyörakenteiden tarpeita.
- Kehitetään ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen rahoitusjärjestelmiä ja rahoitusta tukemaan nykyistä paremmin lyhyiden osaamiskokonaisuuksien tarjoamista.
- Kehitetään tiedonsiirtoon liittyvää lainsäädäntöä ja tietojärjestelmäinfrastruktuuria niin, että osaamisen kehittämiseen ja työllisyyteen liittyvä tieto eri hallinnonalojen välillä liikkuu. Kehittämistyö toteutetaan EU:n elpymis- ja palautumistukipaketin (RRF) rahoituksella viivytyksettä.