Kansanedustaja Hilkka Kemppi jätti syyskuussa Eduskunnassa kirjallisen kysymyksen yhdessä 16 muun kansanedustajan kanssa valtion retkeilyalueverkoston vahvistamista. Kemppi halusi kuulla, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä retkeilyalueverkoston kehittämiseksi. Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän vastaus saapui eduskuntaan tänään.
Vastauksessaan maa- ja metsätalousministeri lupaa, että valmisteilla olevassa luonnon virkistyskäytön strategiassa tullaan esittämään valtion retkeilyalueverkoston vahvistamista. Vastauksesta käy ilmi, että ministeri Leppä tunnistaa retkeilyalueiden keskeisimmät kehitystarpeet.
Valtion retkeilyalueiden kehittäminen monipuolisen luontoliikunnan alueiksi edellyttää vastauksen mukaan reittiverkoston, palveluvarustuksen ja liiketoimintarakennusten ylläpitoa ja kehittämistä.
– Retkeilyalueiden ehdoton vahvuus on monipuolisuus. Valtion maankäytössä tarvitaan enenevässä määrin ulkoiluun erikoistuneita alueita, jotta voitaisiin vastata esimerkiksi kasvavaan virkistyskäyttöön ja luontomatkailun kysyntään. Retkeilyalueilla yhdistyy metsien monet mahdollisuudet suojelusta metsänhoitoon. Retkeilyalueisiin panostaminen ympäri Suomen on kannattava tavoite, Kemppi kertoo.
Retkeilyalueille on mahdollista ohjata myös sellaisia aktiviteetteja, minkä järjestäminen ei välttämättä sovi luonnonsuojelualueille. Tällaisia toimintoja ovat mm. isommat suunnistuskilpailut, leirit, fresbeegolfradat, seikkailuradat ja maastopyöräily sekä metsästys, kalastus ja yrttien keräily.
– Tällä hetkellä retkeilyalue-brändi ei ole riittävän tunnistettava. Tämän vuoksi retkeilyalueiden käyntimäärät eivät ole lisääntyneet kuten kansallispuistoissa on käynyt. Valtion resursointi retkeilyalueiden infrastruktuuriin on ollut myös pitkään laskeva, mistä on aiheutunut korjausvelkaa. Me tarvitsemme uuden ajan retkeilyalueita ja niiden kunnostamiseen resurssia, jotta koronan tuoma suomalaisten luontoinnostus jatkuu, Kemppi toteaa.
Maa- ja metsätalousministeri käynnisti jo aikaisemmin valtion retkeilyalueiden roolin kirkastamiseksi kehittämisprosessin. Lähtökohtana on, että valtion retkeilyalueita kehitetään monipuolisen luontoliikunnan ja harrastamisen alueina. Kehittämistoiminnassa on tähän mennessä määritelty virkistyskäyttöä tukevien palveluiden korjausvelka, jota on jo tällä hallituskaudella saatu lyhennettyä.
Lisäksi Metsähallitus sai joulukuussa 2020 valmiiksi retkeilyalueiden matkailun ja maankäytön yleissuunnitelmat. Suunnitelmissa arvioitiin luontomatkailua tukevan palvelurakentamisen sijoittumista retkeilyalueille ja ne on laadittu tiiviissä vuorovaikutuksessa alueen toimijoiden kanssa. Suunnitelmat toimivat hyvänä pohjana kehittämistyölle.
Ministeri ottaa vastauksessaan kantaa myös ajankohtaiseen keskusteluun Evolla ja toteaa, että maa- ja metsätalousministeriön tarkoituksena on kehittää Evoa yhdessä Metsähallituksen kanssa myös tulevaisuudessa monipuolisena retkeilyalueena. Vastauksessaan hän myös korostaa, että retkeilyalue sopii alueelle kansallispuistostatusta paremmin luontomatkailun ja maankäytön suunnitelmien vuoksi.
– Riemuitsen siitä, että Evo on luontonsa ja sijaintinsa puolesta vetovoimainen. Retkeilyalueet ovat jääneet jalkoihin alueita kehitettäessä. Me tarvitsemme uuden ajan retkeilyalueita, jotta koronan tuoma suomalaisten luontoinnostus jatkuu. Retkeilyaluerahoitus on poliittinen valinta, jonka vuoksi nyt on tekojen paikka. Esimerkiksi Evon aluetta tulisi kehittää ja huolehtia siitä, että alueen fasiliteetit ovat kunnossa, Kemppi lisää.
Valtion retkeilyalueita on tällä hetkellä viisi. Ne ovat Kylmäluoma, Iso-Syöte, Ruunaa, Oulunjärvi ja Evo.