Kuluneet kriisivuodet ovat herättäneet huolen nuorten hyvinvoinnista. Tänään julkaistussa nuorisobarometrissa tarkasteltiin nuorten näkemyksiä erityisesti kestävästä kehityksestä ja ilmastokysymyksistä. Nuorisobarometrin mukaan nuorten tulevaisuususko on kaikesta huolimatta nousussa, vaikka tyytyväisyys elämään laskikin koronaa edeltävään aikaan verrattuna. Tutkimusotos on koronakriisin keskeltä, mutta ajalta ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Suuntaa sodan vaikutuksiin antaa eilen julkaistun nuorisoalan kattojärjestön Allianssin ja MTV Uutisten kyselyn tulokset, joiden mukaan nuorten turvallisuudentunne on heikentynyt Venäjän käynnistämän sodan seurauksena. Lähes 65 prosenttia nuorista pelkää sodan leviämistä Suomeen.
– Olen huolissani nuorten tulevaisuususkosta. Nuorten maailmankuva rakentuu suhteellisesti lyhyemmän ajan perusteella, jonka vuoksi huoli ilmastonmuutoksesta, koronasta ja nyt Ukrainan sodasta voivat tuntua ylitsepääsemättömältä taakalta. Samalla juuri nuorilta odotetaan paljon opinnoissa, työelämässä ja perheen parissa ikäluokkien pienentyessä. Käsillä olevat kriisit ovat syvä sukupolvikokemus tämän ajan nuorille. Tarvitsemme nuorten tulevaisuususkon vahvistamiseksi toimenpideohjelman, jonka toimenpiteiden kautta sitoudumme vahvistamaan nuorten hyvinvointia pitkäjänteisesti. Meillä ei ole varaa menettää nykyistä nuorten sukupolvea, Kemppi paaluttaa.
– Muuttunutta ympäristöä on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti. Sota tuntuu inhimillisesti raskaalta kantaa, kun näemme sosiaalisessa mediassa kuvia metroasemilla tapahtuneista synnytyksistä tai menehtyneistä ihmisistä. Esimerkiksi Nato-keskustelun lomassa en ole nähnyt raportteja nuorten näkökulmasta, vaikka juuri heihin nyt tehtävät ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisut tulevat eniten vaikuttamaan. Nuorten ääntä tarvitaan. Haluan kiittää valtion nuorisoneuvostoa ja nuorisotutkimusseuraa pitkäjänteisestä tiedon hankinnasta ja nuorten osallistamisesta, Kemppi jatkaa.
Korona vei kesätyöpaikan Suomessa kahdessa kesässä arviolta 100 000 nuorelta. Pitkät etäopetusjaksot ovat vaikuttaneet niin oppimismotivaatioon kuin ystävyyssuhteisiin. Epävarmoina aikoina isojen päätösten tekeminen, kuten perheen perustaminen, voi tuntua pelottavalta.
– Kokonaisvaltaisesti nuorille hankalat ajat aiheuttavat stressiä ja mieli kuormittuu. Nuorten ja lasten on tärkeä päästä ilmaisemaan tunteensa ja keskustelemaan vaikeista aiheista. Siksi olemme Suomessa investoineet satoja miljoonia oppilashuollon palveluihin, mielenterveyden tukeen sekä auttaneet nuoria massiivisen tukipaketein ja kesätyösetelein. Tulevana kesänä on vielä entistäkin tärkeämpää tarjota lapsille ja nuorille matalan kynnyksen mielekästä vapaa-ajan toimintaa ja kesätöitä. Onko meillä tarjota uusia hyviä malleja kunnille tähän työhön? , Kemppi kysyy.
– Nuorisobarometrissa nuoret nostivat Suomen kansanvälisen toiminnan tärkeimmäksi päämääräksi rauhan puolesta toimimisen. Tässä epävarmassa maailmantilanteessa viesti on vahva, ja sen eteen teen kansanedustajana työtä joka päivä. YK:n nuoret rauha ja turvallisuus raportti on otettava käteen ja seurattava sen mallia nuorten mukaan ottamisesta, Kemppi päättää.