Keskustelimme Eduskunnan täysistunnossa 29.3. koulutuspoliittisesta selonteosta. Koulutuspoliittisen selonteon yhtenä kärkenä on jatkuvan oppimisen kehittäminen.
- Oppiminen ei saa loppua koskaan, ei ainakaan työuran aikana. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta on ensisijaisen tärkeää, että osaaminen vastaa kunakin aikana työelämän tarpeita. Suuri kiitos korkeakoulutetuille naisille, jotka tilastojen mukaan osallistuvat aktiivisesti täydennyskoulutukseen ja päivittävät omaa osaamistaan. Monet ryhmät jäävät kuitenkin palveluiden ulkopuolelle, koska he eivät tunne heille kuuluvia etuuksia. Tämä kertoo järjestelmän toimimattomuudesta. Erityisesti valtion tulee tukea koulutuksen aliedustettujen ryhmien oppimista, Kemppi kertoo.
Jatkuvan oppimisen yhtenä tavoitteena on pienentää kuilua ja eriarvoisuutta matalamman ja korkean tason osaajien välillä. Siksi jatkuvan oppimisen kehittämisessä huomio tulisi kiinnittää erityisesti aliedustettuihin ryhmiin, jotka jäävät palveluiden ulkopuolelle. Eri tutkimusten mukaan naiset osallistuvat enemmän jatkuvaan oppimiseen. Aikuiskoulutustutkimuksen tietojen mukaan vuonna 2017 18—64-vuotiaista naisista aikuiskoulutukseen osallistui 54 prosenttia, kun taas miesten osallistumisaste oli 43 prosenttia. Myös korkeasti koulutetut osallistuvat jatkuvaan oppimiseen huomattavasti enemmän työuransa aikana kuin ammatillisen koulutuksen tai pelkän peruskoulun suorittaneet.
- Erilaiset valtion työryhmät ovat edistäneet keskustelua, mutta ratkaisujen kunnianhimo on jäänyt vaisuksi. Siksi esitän, että tarvitsemme jatkuvaan oppimiseen hakevaa toimintaa. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkuvan oppimisen palvelut tulee tuoda tarvitsijaansa lähelle, kuten kyläkouluihin, kirjastoihin, kauppakeskuksiin ja työpaikoille. Matalan kynnyksen toimenpiteillä tavoitetaan ja motivoidaan yksilöitä ja yrityksiä oman osaamisen kehittämiseen. Palveluiden saatavuuden parantuminen on yksilöiden kannalta kriittistä, mutta näin on myös isossa kuvassa. Moni ala kärsii osaajapulasta, kun samalla työelämässä vaadittavat taidot ovat muutoksessa. Tähän jatkuvalla oppimisella voidaan vastata, Kemppi päättää.