14.7.2022
Suomen menestystekijänä on aina ollut osaajat, jotka sisulla ja taidolla rakentavat parempaa maailmaa ja pitävät pystyssä hyvinvointiyhteiskunnan palveluita. Tilanne on kuitenkin muuttunut, kun avointen työpaikkojen määrä on kaksinkertainen työtä hakeviin nähden. Pula osaajista hidastaa koko Suomen kehitystä, yritysten kasvua ja investointeja sekä haastaa peruspalveluita kuten ikäihmisten hoitoa ja varhaiskasvatusta. Tilanne on myös pahentunut vastikään. Mm. matkailu ja ravitsemusala ilmoitti, että korona on vienyt heiltä 20 000 työntekijää.
Keskusta julkaisema sivistyspaperi antaa ratkaisuja muun muassa osaajapulan korjaamiseen Suomessa. Se on yksi aikamme keskeisimmistä ongelmista. Keskusta julkaisi sivistysohjelmansa Porissa 14.7.
- Suomeen tulee saada satoja tuhansia osaajia lisää lähivuosina. Osaajien riittäminen edellyttää koulutusta, työkykyä ja työperäistä maahanmuuttoa. Ennen kaikkea osaajapulan ratkaiseminen edellyttää laaja-alaista sivistystä. Suurin virheemme olisi nyt se, että tyytyisimme näkemään oikeuden koulutukseen ja sivistykseen vain harvojen oikeutena. Keskusta on koulutuksen elitismiä vastaan, perustelee Keskustan sivistyslinjausta valmistelleen työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Hilkka Kemppi.
Osaajapulaan on tartuttu jo tällä hallituskaudella, mutta työtä on jatkettava. Keskustan johdolla on saatu lisättyä 10 000 korkeakoulun aloituspaikkaa. Uusi sivistysohjelma linjaa, että vuoteen 2030 mennessä on saatava 50 000 uutta aloituspaikkaa, sillä uudet aloituspaikat purkavat hakijasumaa ja antavat yhä useammalle mahdollisuuden oppia. Keskusta haluaa myös luopua korkeakoulujen ensikertalaisuuskiintiöistä, jotka aiheuttavat turhaa odottelua.
Ohjelma linjaa myös ulkomaisten osaajien kouluttamisesta. Työperäisen maahanmuuton lupakäytännöt on tehtävä sujuviksi ja maahanmuuttajien aiemmin hankittu osaaminen tulee tunnistaa. Myös kotoutumiskoulutuksen resursseja ja englanninkielisiä tutkinnonanto-oikeuksia tarvitaan.
Laadukas ja ketterä ammatillinen koulutus on yksi vastaus osaajapulaan. Keskusta esittää koulutuksen ennakoinnin maakuntamallia ja oppisopimuskoulutuksen tuplaamista. Koulutusta tulee kohdentaa oikeille aloille ja alueille. Työpaikalla oppisopimuksessa opettamisesta tulee maksaa yrityksille kohtuullinen korvaus.
- Tarvitsemme koulutusvastuuremontin. Paikallisten valtaa koulutuspolitiikassa on lisättävä ja ennakointia parannettava. Koulutuksen ennakointia tulee tehdä maakunnissa ja sen parhaat asiantuntijat ovat alueen koulutuksen järjestäjät ja elinkeinoelämä yhdessä.
Keskusta haluaa lisätä matalan kynnyksen hakevaa toimintaa jatkuvan oppimisen edistämiseksi, jotta aliedustettujen ryhmien osallistuminen kasvaisi. Tarvitsemme yhden luukun, josta jatkuvan oppimisen tarjonta on helposti löydettävissä, Kemppi linjaa.
Osaajapulaan vastaamisessa on kiire. Siksi tulee löytyä rohkeutta tarkastella ja helpottaa myös kelpoisuuksia.
- Lainsäädäntöä esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa ja varhaiskasvatuksessa on helpotettava ja työnantajille on annettava enemmän valtaa varmistua henkilön soveltuvuudesta tehtävään. Nykyinen malli on johtanut jopa päiväkotien ja tehostetun palveluasumisen yksiköiden sulkemiseen, kun osaajia ei löydy. Keskusta esittää että mm. varhaiskasvatuslakia muutetaan siten, että palvelun saatavuus ei vaarannu, Kemppi jatkaa.
Osaajapulan ratkaiseminen edellyttää myös opiskelu- ja työkyvystä huolehtimista.
- Keskusta on valmis panostamaan peruskouluun. Siksi pidämme lasten ja nuorten oppimisen tuntuvaa tukipakettia välttämättömänä. Pienryhmien saatavuus ja oppilashuollon mitoitusten kuntoon laittaminen ovat keskeisimpiä toimia, jotta pystymme vastaamaan lasten tarpeisiin. Olemme huolissamme myös lasten ja nuorten fyysisestä kunnosta. Nykyisellään vain murto-osa lapsista täyttää päivittäisen liikuntasuosituksen. Tähän me haluamme muutoksen, Kemppi toteaa.
Voit tutustua Keskustan sivistyslinjaukseen tästä linkistä: https://keskusta.fi/wp-content/uploads/2022/07/Keskustan-sivistyspakka-kesa-2022.pdf