Kevätkylvöt ja aamulypsyt ovat turvallisuustekoja.
Haluan välittää kiitoksen niille kymmenille tiloille, jotka ovat ottaneet minut vastikään kylään. Tilanne esimerkiksi nautatiloilla on vaikea ja siitä kuuleminen kaunistelematta on välttämätöntä. Olen välittänyt terveisenne maa- ja metsätalousministerille ja pidän huolta, että hän tekee kaikkensa.
Maatiloilla kriisin taustalla ovat pitkäaikainen kannattavuusongelma, viime vuoden kehno sato ja sodan vaikutukset lannotteisiin, polttoaineisiin ja muihin kustannuksiin.
Suomi on tienhaarassa. Väärällä politiikalla voi tulla nälkä ja vilu. Oikealla politiikalla voimme väistää energia- ja ruokakriisit. Joka tapauksessa sota-ajan hinnat tuntuvat ja eläminen kallistuu. En ole aikaisemmin kuullut ekonomien toteavan, että talouden merkittävin tekijä on se, riittääkö ruoka ja jaksavatko tilalliset.
Suomalaisen ruuan tulevaisuus pitää turvata. Suomella ei ole varaa menettää maatiloja. Kun viljelijä miettii, jatkaako tilaansa, vaikuttaa ratkaisu suomalaisten turvallisuuteen.
Toivon, että sekä huoltovarmuuspaketti että ministerin rajut lausunnot kaupan tuottajahintojen nostamiseksi auttavat luomaan uskoa siihen, että kaikki pellot on viisasta kylvää ja sukupolvenvaihdokset on turvallista tehdä. Vain silloin ruoka riittää.
Paljon on jo tehtykin. EU:n seitsemän vuoden tuet nousevat ja tuotantorakennusten kiinteistövero poistuu. Pelkästään sähköveron tiputtaminen koskee yli 30 000 maatalousyritystä. Huoltovarmuuspaketin energiaveron lisäpalautus on jo maksettu tileille. Sen sijaan Ruokaviraston linjaus nautakorvausten maksatusten venyttämisestä vuodenvaihteen ylitse ei ole hyväksyttävää. Siihen on saatava muutos, jotta lannotteet saadaan ostettua ja laskut maksettua.
Markkinoilta saatavaa hintaa ei voi korvata tuilla eikä kriisipaketeilla. Vain kaupan ja teollisuuden reilummat tuottajahinnat pystyvät tarjoamaan pysyvää muutosta kustannuskriisiin. Annan ministerille tukeni edistää jopa pakottavaa lainsäädäntöä tämän osalta. Enää ei ole aikaa odotella.
Pitää myös ajatella isommin. Julkisilla hankinnoilla voimme parantaa viljelijöiden asemaa. Siksi on tärkeää, että Kaisu-sopimuksessa linjataan hankintojen kotimaisuudesta. Myös esimerkiksi biokaasun tuotannon lisääminen on välttämätöntä.
Ruuan, polttoaineiden ja elämisen kallistuessa suomalaisten pärjääminen on minulle sydämenasia. Siksi esimerkiksi polttoaineen hintaa tiputettiin jakeluvelvoitetta keventämällä toistakymmentä senttiä ja perusturvaan tuli indeksikorotus. Inflaation jyllätessä lisää ratkaisuja kuitenkin tarvitaan.
Maataloudesta ja ruoasta ei ole ehkä koskaan puhuttu näin paljon. Ruokaa arvostetaan ja sen loppumista pelätään. Puhdas ruoka on meidän jokaisen oikeus, mutta on muistettava, että se ei tule lautaselle itsestään. Kesän onnistunut sato auttaisi nyt paljon.