Hallitus pääsi sopuun ensi vuoden valtion budjetista. Budjetti on 80 miljardin euron suuruinen. Kaikki liikkumavara valtion ensi vuoden budjetissa on käytetty ihmisten elämisen kustannuksien helpottamiseksi.
Venäjän valmistautuminen hyökkäyssotaan vähentämällä kaasutoimituksia käynnisti energiakriisin viime syksynä, jota itse sota pakotteineen on syventänyt. Sähkön tukkuhinta on noussut ennätyslukemiin ja talven lämmityskausi haastaa paitsi sähkön saatavuutta, mutta nostaa myös sen hintaa entisestään. Sähkökriisi koskettaa jokaista suomalaista.
– Nyt pitää keskittyä oleellisimpaan. Sähkömarkkina on sairastunut ja se uhkaa monen suomalaisen taloutta. Kiitos hallitukselle sähkön tukipaketin kokoamisesta. Se on nopea ja tarpeellinen väliintulo vääristyneisiin sähkön hintoihin, Kemppi kommentoi.
Sähkön hinnannousuun vastaamme kolmella eri tavalla; alentamalla sähkön arvonlisäveroa, ottamalla talveksi käyttöön sähkövähennyksen kotitalousvähennykseen ja sähkötuella pienituloisille. Nämä ratkaisut tuntuvat suorimmin ja nopeimmin ihmisten sähkölaskuissa. Hallitus myös kertoi edistävänsä Suomeen sähkön hintakattoa.
– Merkittävimpänä pidän sähkön verojen keventämistä, joka koskettaa jokaista suomalaista. Hintakatto on hyvä tavoite, kunhan se toteutetaan yhdessä muiden EU-maiden kanssa. Toivon, että valitut toimet kelpaavat myös oppositiolle, jotta saamme ne nopeasti käytäntöön. Mitään uusia järjestelmiä ei pysty luomaan nopeasti, Kemppi kommentoi.
Paketissa on myös muita keinoja tukea ihmisten ostovoimaa. Tällaisia ovat mm. Ylimääräinen lapsilisä, ulosoton suojaosan pysyvä korotus, varhaiskasvatusmaksujen poistaminen usealta suomalaiselta. Maksujen alentaminen lisää työnteon kannustimia parantamalla työstä saatavaa taloudellista hyötyä ja parantaa pieni‐ ja keskituloisten perheiden asemaa.
– Erityinen kiitos hallitukselle lapsiperheiden tukipaketista. Sähkön hinta kurittaa heitä, jotka tarvitsevat paljon lämmitysneliöitä arjen pyörittämiseen. Myös lapsilisän yksinhuoltajalisän korotusta nostetaan.
Suomi on ollut edelläkävijä omavaraisuuteen pyrkivän energia ja ilmastostrategian luomisessa jo viime vaalikaudella. Näyttää edelleen mahdolliselta, että pitkäjänteiset tavoitteet saavutetaan. Tätä tukee myös talouden ja turvallisuuden tulokulmat.
– Monen ruoka, lämpö ja työpaikka on kiinni sähkön saatavuudesta. Siksi sähköntuotannossa vain omavarainen on riittävän turvallinen tavoite. Tavoitteenamme on, että Suomi tuottaa kaiken tarvittavan sähkön itse omavaraisesti ensi vaalikauden loppuun mennessä. Kampanjoin tämän tavoitteen puolesta näkyvästi jo vuonna 2015, Kemppi lisää.
– Loppujenlopuksi investoiminen on ainoa keino laskea sähkön hintaa kestävästi. Siksi pyrimme jouduttamaan tuntuvasti investointeja uusiutuvan energian tuotantoon. On innostavaa, että mikäli jo suunnitellut tuulivoima investoinnit etenevät, niin tuulivoima saavuttaa ydinvoiman tuotannon jo ensi vaalikauden loppuun mennessä, Kemppi toteaa.