KANNANOTTO 8.12.2022
Kansanedustaja Hilkka Kemppi: Tarvitsemme jatkuvasti päivittyvän osaamisen huoltovarmuuden tilannekuvan
Kansanedustaja Hilkka Kemppi järjesti tänään Eduskunnan pikkuparlamentissa paneelikeskustelun aiheesta: ”Osaamisen huoltovarmuus: näkymiä osaajapulan ratkaisuiksi”. Keskustelussa paneuduttiin kolmeen eri alan kautta osaajapulaan ja työssä jaksamiseen. Keskusteluissa tuli vahvasti esiin se, että osaajapula on jo todellisuutta alasta riippumatta.
- Koronan oppi oli se, että moni asia jää tekemättä jos päiväkodin ovet on kiinni, jos sairaalaan ei pääse tai peruspalvelut eivät toimi. On välttämätöntä puhua osaamisen huoltovarmuudesta. Kysymys kuuluu, mistä löydämme satoja tuhansia uusia osaajia esimerkiksi varhaiskasvatukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja palvelualoille tämän vuosikymmenen loppuun mennessä? Osaajapula on jo nyt monen yrityksen kasvun este ja julkiset palvelut sekä niiden laatu riippuu osaajien löytymisestä. Osaajien määrä ei tule lisääntymään ilman määrätietoisia tekoja. On tehtävä ryhtiliike ja sovittava yhteisestä maalista, Kemppi linjaa.
- Suomeen tarvitaan parempi kokonaiskäsitys osaajapulan vakavuudesta. Tarvitsemme jatkuvasti päivittyvän osaamisen huoltovarmuuden tilannekuvan, joka kokoaa eri alojen sirpaleista tietoa yhteen ja muodostaa kokonaiskäsityksen, Kemppi lisää.
- Tilanne esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, sosiaali- ja terveyspalveluissa ja palvelualoilla on niin kriittinen että siihen ei pystytä vastaamaan enää riittävän nopeasti vain osaajia haalimalla, tarvitaan myös aktiivista sopeutumista. Palvelujärjestelmää ja tuen muotoja pitää uudistaa rohkeasti ja täysin uudella tavalla digitalisaatiota ja automatisaatiota hyödyntämällä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa uudistaminen lähtee palvelupolkujen selkeyttämisestä ja varhaisemmasta tuesta. Nykyiset ikäluokat eivät riitä täyttämään avoimia paikkoja eikä työperäinen maahanmuutto lisäänny yhtäkkiä, Kemppi tiivistää aamun annin.
Torstaiaamun paneelikeskustelun osallistui vahva joukko osaajia varhaiskasvatuksen, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä palvelualojen puolelta. Annakaisa Tikkinen Sivistan elinkeinopoliittinen asiantuntija, Nina Lahtinen OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja, Miia Kemppi Helsingin kaupungin varhaiskasvatusjohtaja, Lasse Lehtonen HUS:in diagnostiikkajohtaja, Hanna-Maija Kausehyvinvointiala Halin johtaja, Minna Aittakallio Superin asiantuntija, Mika Kuismanen Suomen yrittäjien pääekonomisti ja johtaja, Hanne Lehtovuori SOK:n henkilöstöjohtaja sekä Marja Hemmi Perhon liiketalousopiston koulutusalajohtaja toivat näkemyksiään keskustelun tueksi.
Nostoja keskustelusta:
- Aloituspaikkoja on lisättävä välittömästi
- koulutusvastuiden suunnittelussa on luotettava paikallisten toimijoiden osaamiseen. Tämä helpottaa muun muassa kohtaanto-ongelmaa.
- Lisää monimuotokoulutusta mm. lastenhoitajille ja hoiva-avustajille
- Huomioidaan kaikilla koulutusasteilla tulevaisuuden osaamistarpeet
- Luodaan jatkuvalle oppimiselle joustavat edellytykset.
- Puretaan koulujen hakijasuma
- Lisää luottamusta, vähemmän sääntelyä, annetaan tilaa uusille innovaatioille
- Varhaiskasvatuslain osalta tarvitaan väliarvio, onko laki toteutettavissa mitoitusten osalta vuoteen 2030 mennessä.
- Sosionomien asema päiväkotien johtajana korjattava.
- Johtamisen, työhyvinvoinnin ja palkkaohjelman kautta tulee tehdä kaikki voitava
- ruotsinkielisten kelpoisten henkilöstön saatavuus on katastrofaalinen, tarvitaan interventio.
- Tehdään työllistymisestä kannattavampaa ja helpotetaan sitä.
- Kehitetään osatyömarkkinoita ja perheystävällisten työpaikkojen käytänteitä.
- Ratkaistaan, miten 320 000 työvoiman ulkopuolella olevaa ihmistä saadaan kuntoutettua ja estettyä ilmiön pahentuminen.
- Työssä jaksaminen työyhteisöjen arvoksi
- Vauhditetaan työperäistä maahanmuuttoa ja jo maassa olevien työllistymistä.
- On oleellista, että koulutamme myös englanninkielisiä ja muita kuin suomenkielisiä tekijöitä. On kuitenkin paljon töitä, missä ei suomenkielen osaaminen ole välttämättömyys.
- Eri alojen vetovoimatyö tulee aloittaa hakeutumisen ja työvoiman pitovoimaan vuoksi.
- Sosiaali-ja terveyspalveluissa tulee uudistaa palvelujärjestelmää, sillä 200 000 uuden osaajan löytyminen ei ole realistista.
- Puretaan hoitojonot
Työvoimapulaa ei ratkaista pelkästään kotimaisin voimin. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan Suomeen tarvitaankin 100 000 uutta ulkomaista osaajaa vuoteen 2030 mennessä. Pula osaavasta työvoimasta on kasvun este esimerkiksi joka kolmannessa palvelualan yrityksessä. Hallitus on lisännyt 10 000 korkeakoulujen aloituspaikkaa Suomeen, helpottanut kansainvälisten osaajien opiskelua ja edistää työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta luopumista. Lisää toimia kuitenkin tarvitaan työperäisen maahanmuuton jouduttamiseksi ja koulujen hakijasuman purkamiseksi.
- Yhtenä keinona ratkaisuksi on nostettu työperäinen maahanmuutto. On valitettavaa, että eduskunnan kaikki puolueet eivät vieläkään jaa tavoitetilaa työperäisen maahanmuuton jouduttamiseksi. On epärehellistä väittää, että nyt syntyvät pienet ikäluokat pystyisivät ylläpitämään hyvinvointiyhteiskuntaa ilman työperäistä maahanmuuttoa ja kansainvälisten osaajien houkuttelua. Puhuin tästä tänään eduskunnassa myös kaupan selontekoa koskevan täysistuntokeskustelun yhteydessä, Kemppi lisää.