1. Miten haluat edistää vastuullista markkinataloutta ja Suomen kilpailukykyä sekä parantaa yrittäjien asemaa?
Haluan edistää vastuullista markkinataloutta. Siksi olen tavannut kansanedustajana ensimmäisellä kaudellani yritys- ja työnantajajärjestöjä laajasti, osallistunut mm. elinkeinoelämän valtuuskunnan Business Fellows koulutukseen ja ollut eduskunnassa aktiivinen niin yrittäjyyden, osaamisen kuin taloudenkin teemoissa. Hallitusneuvotteluissa toimin kansainvälisen kaupan ja Nato-kokonaisuuden pöydässä ja eduskunnassa olen toiminut yrittäjien äänenä mm. Koronatoimista ja sotesta päätettäessä.
Haluan puhua kansanedustajana ja talousvaliokunnan jäsenenä talouden turvallisuudesta. Minulle se tarkoittaa sodan, koronan ja Suezin kanavaonnettomuuden herättämää muutosta tuotantoketjuihin ja komponenttien saatavuuden turvallisuuteen. Yritykset pääsevät omasta tuotannostaan itse, mutta valtio voi kannustaa mm. tuomaan toimitusketjuja lähemmäs Eurooppaa ja hajauttamaan niitä niin, että tuotanto ei häiriinny logistiikkaketjujen katkojen myötä. Olen kiinnostunut erityisesti viennistä ja haluan jatkaa sen edistämistä.
Suomi ja sen yritykset eivät pärjää ilman ulkomaista työvoimaa ja sen kasvavaa määrää. Haluan parantaa Suomen kilpailukykyä mm. houkuttelemalla ulkomaista työvoimaa, joustavoittamalla työmarkkinoita mm. paikallisella sopimisella ja purkamalla hakijasuman.
Kustannukset ja inflaatio pitää pysyä kurissa. Ajattelen, että vientivetoinen teollisuutemme tarvitsee vakaata talouspolitiikkaa. Siksi haluan pitää jatkossakin huolta siitä, että yrittäjien verotus ei kiristy, yrittäjävähennys jatkuu, yritysten lainojen suuremmat valtiontakaukset pysyvät, kone- ja laiteinvestoinneista saa tehdä tuplapoistot ja verohelpotukset jatkuvat. Jatkuvuus on avainasia, jotta yritykset uskaltavat investoida, työllistää ja kehittää toimintaansa.
Tällä hetkellä kilpailukyky on myös pitkälle ulkopolitiikan ymmärrystä ja ennakointikykyä. Olen pyrkinyt lisäämään ulkopolitiikan ymmärrystäni koko poliittisen urani ajan. Ensimmäisellä kaudellani kansanedustajana olen istunut ulkoasiainvaliokunnassa ja Euroopan neuvostossa ja keskittynyt erityisesti Venäjään, Japaniin, Kiinaan ja Afrikan markkinoihin.
2. Miten tukisit veroratkaisuin kasvua ja yritysten kilpailukykyä?
Yritysten ja yrittäjien verotusta ei ole kiristetty. Se on ollut minulle ja puolueelleni kynnyskysymys ja on sitä jatkossakin. Inflaation vuoksi olen valmis nostamaan ALV alarajaa jälleen 20 000 euroon. Olin puhumassa Ylen uutisissa haaveistani alentaa työn verotusta juuri ennen Venäjän hyökkäyssodan alkua. Työn verotusta on kiristetty Suomessa usein helppona vastauksena kohonneisiin kustannuksiin. Jatkuva verojen kiristäminen johtaa kuitenkin noidankehään, jossa kiristetty verotus ei enää tasapainota julkistaloutta, koska kansalaisten ostovoima vähenee ja kasvu hiipuu. Me emme enää voi tasapainottaa taloutta nostamalla kokonaisveroprosenttia ja olemme pisteessä, jossa veronalennusmahdollisuudet on otettava tosissaan. Suomen kokonaisveroprosentti on EU-maiden korkeimpia. Työn veronalennusta puoltaa se, että palkansaajien verotuksen keventäminen lisäisi ostovoimaa ja auttaisi selviämään kohonneiden hintojen keskellä. Loppujenlopuksi talouspolitiikan kestävyys menee tietenkin vaakakupissani kaikkien yksittäisten tavoitteiden edelle. Ennen viimeistä sanaa on ensin nähtävä millaiseksi maailmantalouden kehitys muodostuu. On sanomattakin selvää, että talouspolitiikan eri välineitä ei saa etukäteen liiaksi lukita.
3. Millaisena näet yksityisten palveluntuottajien roolin julkisten palvelujen tuottajina? Millaisia mahdollisuuksia näet markkinataloudella hyvinvointialueiden toiminnan edistäjänä?
Olen aluevaltuutettu ja työssäni korostanut aina monituottajamallin vahvuuksia. Päijät-Hämeen hyvinvointialue nojaa vahvasti yritysten tuottamaan palveluun erityisesti vanhusten hoivissa ja vammaispalveluissa. Yksityistä sektoria tarvitaan terveys- ja hoivapalvelujen tuottamisessa. Yksityisten tuottajien asemaa tulee edistää esimerkiksi palvelusetelien ja henkilökohtaisen budjetoinnin keinoin. Lisäksi monituottajamalli tulee avata jo mm. Palvelustrategiassa selkeästi. Tarvitsemme yhteisiä sääntöjä, joita tulee myös valvoa. Esimerkiksi tiedolla johtamisen työkalujen pitää olla reiluja, jotta yritykset pääsevät mukaan kilpailuihin. Tuloksia tulee myös mitata samoin mittarein.
Olen toiminut sosiaalialalla toimivan Nalpa Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Työssä opin paljon sote-markkinoiden heikkouksista ja vahvuuksista. Yritysten vahvuus on ehdottomasti laadukas erikoistuminen erilaisten ihmisten tarpeisiin ja eri osaamisalueiden yhdistelykyky. Julkiset hankinnat pilkottava pienempiin osiin. Tarjouspyynnöt ovat usein niin isoja kokonaisuuksia ettei niihin pienet eikä monet keskisuuretkaan yritykset pysty vastaamaan.
4. Miten edistäisit yritysten tarvitsemien osaajien ja työntekijöiden saatavuutta sekä työllisyysasteen vahvistamista?
Työvoiman saatavuus alkaa olemaan jo jokaisen yrityksen haaste. Ikäluokat pienenevät jatkuvasti ja ihmisiä on vähemmän. Tarvitsemme lisää osaajia kaikille aloille. Se onnistuu maahanmuuttoa lisäämällä, työkyvystä huolehtimalla, kannustavilla työmarkkinoilla ja hakijasuman purkamisella. Monen alan automatisoituminen auttaa osaajapulassa ja modernia kehitystä tuleekin edistää samalla työn tuottavuutta lisätäksemme. Meidän tulee räjäyttää nykyisen maahanmuuttoviraston malli, joka perustuu jarruttaviin käytäntöihin. Sen sijaan on siirryttävä ulkomaisen työvoiman houkutteluun mm. perhe-etuuksilla, sujuvilla työluvilla ja aiemmin hankitun osaamisen nykyistä paremmalla tunnistamisella. Tällä hallituskaudella työluvan saanti on nopeutunut jopa puolella, mutta tätä työtä tarvitsee jatkaa. Suomen tullakseen tulee tällä hetkellä olla liian kova tulotaso ja opiskelemaan pitää voida jäädä helposti. Me tarvitsemme enemmän osaajia.
Olen toiminut aikaisemmin henkilöstöneuvottelijana VMP-groupilla (Nykyinen Eazy Oy) mm. Forssassa ja Riihimäellä. Me tarvitsemme luovia ratkaisuja, joissa valtio, kunnat ja yritykset ovat kumppaneina. Lahden seudulla olin mukana vaikuttamassa, kun Scanian bussikoritehdas kaatui ja tarvitsimme uutta työtä. Projektin seurauksena sain ajettua vaalipiiriini sähköinsinöörin koulutusvastuun ja veturirahaa mm. vety-investointeihin. Suomi tarvitsee lisää korkeakoulutusta kautta maan, ei vähemmän. Olen sitoutunut sekä parlamentaariseen TKI-panostusten kasvattamiseen että korkeakouluopintojen määrän voimakkaaseen kasvattamiseen ruuhkavuosiksi.
Ensi vaalikaudella tarvitaan sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Kannustinloukut tulee purkaa. Nuorten naisten työllistymistä edistetään tasaamalla perhevapaista työnantajille aiheutuvia kustannuksia 2 500 euron kertakorvauksella jatkossakin. Tämän kaltaisia innovaatioita tarvitsemme jatkossakin. Kansainvälinen kilpailu ulottuu korkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin. Menestyminen vaatii koulutuksen ja yritysten voimien yhdistämistä ja osaamistarpeiden ennakointia. Olen esittänyt maakunnallista koulutuksen ennakointi mallia. Se tulee viipymättä ottaa käyttöön ja luopua nykyisestä kankeasta korkeakoulujen sopimusmenettelystä. Kaikille peruskoulun päättäville on taattava riittävät perustaidot. Tarvitsemme osaamistakuun, jossa jokaiselle nuorelle taataan riittävä osaaminen peruskoulun päättyessä. Ilman sujuvaa lukemista, kirjoittamista ja laskemista ei pärjää eikä pääse jatko-opintoihin. Koulutusjärjestelmän alkuvaiheeseen ja yksilölliseen tukeen on kohdistettava riittävät resurssit. Oppivelvollisuusiän pidentäminen lisää nuorten tukea vähitellen. Haluan jatkaa voimakkaita panostuksia perheiden varhaiseen tukeen ja varhaiskasvatukseen. Se on minulle arvokysymys.
5. Millainen rooli Suomella tulisi olla osana Euroopan Unionia? Miten Suomen tulisi asemoitua toisaalta EU:n sisämarkkinoiden ja toisaalta suomalaisten yritysten kansallisen edun ajamisessa?
EU:n kauppapoliittista toimintakykyä tulee vahvistaa. Minulla on huoli siitä, että maailma jakautuu useisiin eri markkina-alueisiin suurvaltapolitiikan korostuessa. Tällainen kehitys tulee estää. Euroopan on vahvistettava sisämarkkinoitansa sekä toimittava vahvana markkinatoimijana kolmansiin maihin. EU:n tulee olla vahvempi toimija mm. viennin edistämisessä. Kuulun Hämeen metsäneuvostoon, jossa pidämme huolta puumarkkinoista, metsätaloudesta ja puunkäytön tulevaisuudesta. Mielestäni EU on sekaantunut liikaa metsätalouden tulevaisuuteen. Yksityiskohtaisen metsätalouden säätelyn tulee pysyä jäsenmaiden toimivallassa. On tärkeää, että olemme pystyneet sanomaan ei sekä esitykselle taksonomiasta, että ennallistamisestakin. Ei voida olettaa, että yksityisiltä metsänomistajilta vaadittaisiin ilmastohyötyanalyysejä ja omaisuuden sosialisointia. Vaatimus ei ole mistään näkökulmasta tarkoituksenmukainen. Suomen metsät ovat sertifioituja. Tämä takaa sen, että metsänhoito ja puunkorjuu täyttävät metsien kestävän hoidon ja käytön vaatimukset vielä laissakin säädettyä laajemmin ja luontoarvoja kunnioitetaan. Pidän EU:n kehitystä positiivisena sen osalta, mitä tulee yhteiseen linjaan Ukrainan sotaa vastaan. Yhteiset pakotteet, kyberturvallisuuden vahvistaminen, energian hintakatot ja muut toimet ovat sateenvarjon ydinkysymyksiä.
6. Millä konkreettisilla keinoilla suomalaisten yritysten kilpailuetua voitaisiin edistää Suomen siirtyessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja etsiessä ratkaisua ekologiseen kriisiin?
Toimin elinkeinoministeri Olli Rehnin avustajana kun teimme Valtion energia- ja ilmastostrategiaa 2015. Tuo strategia loi hyvän pohjan sille, että jo ensi vuonna voimme päästä omavaraiseksi sähköntuotannossa. Toki tarvitsemme lisää uusiutuvaa energiaa ja ydinvoimaa. Hiilineutraalin siirtymiseen siirtymisessä tärkeää on toimien pitkäjänteisyys, johdonmukaisuus ja aitoon muutokseen pyrkivät mahdollisimman markkinaehtoiset toimintamallit. Investointeja tulee jouduttaa ja yksi keino siihen on esimerkiksi hiilineutraalien lupa-asioiden pikakaista. Tähän on varattu resurssia ensi vuodelle mutta se ei vielä riitä. Kestävän kasvun ohjelman kautta laitetaan miljardipotti vihreään siirtymään ja biotalouden investointeihin. Investointiympäristöön satsataan siten todella merkittävästi ja taloutta pyritään uudistamaan. Suurimmat vihreän siirtymän panostukset vuoden 2022 budjetissa kohdistuvat energiainfrastruktuuriin, uuteen energiateknologiaan sekä vähähiilisen vedyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen. Johdin omassa maakunnassani yrityselämän toimijoille tarkoitettua kriisikokoonpanoa Elinkeinoministeriön suuntaan, kun venäjän kaasuhana sulkeutui. Sota tuo edelleen vastaavia asioita joka viikko työpöydälle ja haluan olla niissä tukena jatkossakin. Pyrin edistämään sähköisen liikenteen ja rakentamisen klusterien rakentamista, hiilineutraalin muutoksen erikoisosaamisen kokoamista ja positiivista investointiympäristöä. TKI-kannustin verovähennyksenä tulee saada käytännöksi. Meidän tulisi myös jouduttaa yritysten kannalta oikea-aikaisia sukupolvenvaihdoksia.