10.1.2023
Aluehallintovirastoille oikeus puuttua ja sanktioida lasten oppimisen tuen puutteita
Tänään eduskunnassa käytiin vilkas lähetekeskustelu AVI:n puuttumisoikeudesta perusopeutuksen tuen päätösten laiminlyönteihin. Hilkka kempin jättämän Lakialoitteen allekirjoitti 32 kansanedustajaa.
– Siihen todellisuuteen on puututtava, että peruskouluissa opiskelee joka päivä lapsia nuoria, joilla on tehostetun tai erityisen tuen päätös, mutta jotka eivät saa riittävää tukea opetukseen. Lapsilla on koulunkäynnissä vaan jälkikäteinen oikeusturva, joka tarkoittaa sitä että tilanteeseen puututaan aina liian myöhään. Aineenopettajista reilu viidennes kertoo, että oppilaiden tuki toteutuu huonosti tai erittäin huonosti. Tuen puute peruskoulussa tarkoittaa, että kaikilla ei ole oikeutta koulutukseen. Kärsijänä on lapsi ja kuormittunut perhe.
– Aluehallintovirastolle pitää säätää oma-aloitteinen puuttumisoikeus tilanteisiin, joissa on syytä selvittää, onko oppivelvollisuusikäiselle järjestetty opetus- tai koulutuspalvelut lainsäädännön mukaiset ja hänen oikeutensa turvalliseen opetukseen, ohjaukseen ja tukeen toteutunut. Tässä lakialoitteessa Aluehallintovirastolle esitetään myös toimivaltaa käyttää sanktiokeinoja, mikäli oppivelvollisen oikeuksia opetukseen, ohjaukseen ja tukeen on loukattu. On tietenkin surkea, että joudun esittämään tällaista, mutta olemme katsoneet lasten hyvinvoinnista säästämistä aivan liian pitkään. Yhteiskuntamme ei yksinkertaisesti kestä nykymenolla jatkamista.
Nykyisessä laissa lasten oikeusturva sivistyksellisten perusoikeuksien osalta on täysin jälkikäteisen oikeusturvan varassa. Asiasta on huomauttanut myös oikeusasiamiehen kanslia. Myös Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arvioinnissa todetaan, että itsearviointiin perustuva lakisääteinen ohjausmekanismi ei ole riittävän tehokas varmistamaan koulutuksen laatua, Vaan tarvitaan kansallista ohjausta. Myös eduskunnan sivistysvaliokunta on kiinnittänyt asiaan huomiota.
– Suomessa elää kymmeniä tuhansia erityislapsiperheitä, joista osa ei saa tukea diagnoosista huolimatta. Lapsella voi olla esimerkiksi eriasteinen kehitysvamma, neuropsykiatrinen häiriö, aistiyliherkkyyksiä, puheen ja kielen kehityksen vaikeutta tai pitkäaikainen sairaus. Perusopetuslakia tulee muuttaa siltä osin, että se ei mahdollista oppimisen tuen päätösten laiminlyöntejä ja pyrkii aktiivisesti estämään ne.
– Koulutuksella on suuri vaikutus lapsen elämään. Jos koulupolku katkeaa tai siinä on haasteita, on lapsella suuri riski huono-osaisuuteen, terveysongelmiin sekä jopa syrjäytymiseen. Siksi on olennaista, että oppivelvollisten osalta jälkikäteisen puuttumisen lisäksi säädetään ennalta ehkäisevästä oikeusturvasta.
Eduskunnan täysistunnossa puhuttiin asian käsittelyn yhteydessä myös juurisyihin puuttumisesta.
– Todellisuudessa Lasten ja nuorten oppimisvaje johtuu pitkälle siitä, että oppilashuollon resurssit eivät ole riittäviä. Oppilashuollon henkilökunta tulisi jopa tuplata pitkällä aikajänteellä. Noin 800 nuorta kohden kouluissa on keskimäärin yksi koulukuraattori ja yksi koulupsykologi. Seuraavalla hallituskaudella tulee toteuttaa oppimisen tukipaketti ja jatkaa oppilashuollon ja opintojen ohjauksen resurssien kasvattamista.
– Myöskään inkluusio eli erityislasten sijoittaminen lähikoulun luokille ei toimi kaikille lapsille. Jokaisessa koulussa tulisi olla myös pienryhmäopetusta. – Avoimet oppimisympäristöt ja itseohjautuvuuden jatkuva lisääminen ovat ajaneet tilanteeseen, että sellaiset opiskelijat eivät pysy mukana, jotka tarvitsisivat vielä itse taitojen oppimista ja tukea. Opettajat kyllä osaavat kohdata lapsen ja nuoren hänelle parhaalla mahdollisella tavalla, jos ryhmäkoko on kohtuullinen, tukea oppilashuollolta saa sitä tarvittaessa ja luottoa löytyy.