STT uutisoi tänään (8.2.) perussuomalaisten haluavan vähemmän opiskelijoita ulkomailta. Puolue haluaisi myös vähentää englanninkielisten tutkinto-ohjelmien aloituspaikkoja korkeakouluissa. Nämä tavoitteet on kirjattu puolueen maahanmuuttopoliittiseen ohjelmaan.
– Perussuomalaisten vaaliohjelma on kylmää kyytiä yrittäjille. Yrityksistä suurin osa on viestinyt jo pitkään osaavan työvoiman löytymisen olevan kasvun este. Yritykset luovat työpaikkoja ja pitävät Suomen taloutta pystyssä. Suomesta puuttuu puoli miljoonaa ihmistä, joten työperäisen maahanmuuton vastustamisessa perussuomalaiset ovat väärässä, Kemppi kommentoi.
– Vaaleissa tulee kiinnittää huomiota siihen, miten puolueet lisäävät osaavan työvoiman määrää ja miten ne suhtautuvat esimerkiksi työperäiseen maahanmuuttoon ja opiskelijamuuttoon. Olemme hallituksessa ottaneet osaajapulan vakavasti. Olemme pyrkineet kolminkertaistamaan ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän vuoteen 2030 mennessä. Tämän lisäksi korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisätty erityisesti osaajapulasta kärsiville aloille sekä tehty päätöksiä uusista koulutusvastuista, Kemppi kertoo.
Keskustan tavoitteena on lisätä työperäistä maahanmuuttoa vähintään 15 000 henkilöllä vuodessa. Keskusta esittää myös, että maahanmuuttovirasto pilkotaan kahtia niin, että työperäisen maahanmuuton lupa- ja muut asiat eriytetään muista toiminnoista työperäisen maahanmuuton helpottamiseksi. Samalla työperäisen maahanmuuton oleskelulupien käsittelyaikojen maksimiajaksi on säädettävä yksi kuukausi.
– On valitettavaa, että eduskunnan kaikki puolueet eivät vieläkään jaa tavoitetilaa työperäisen maahanmuuton jouduttamiseksi. On epärehellistä väittää, että nyt syntyvät pienet ikäluokat pystyisivät ylläpitämään hyvinvointiyhteiskuntaa ilman työperäistä maahanmuuttoa ja kansainvälisten osaajien houkuttelua. Ehdotankin, että tutkinnon Suomessa suorittaneiden ulkomaisten opiskelijoiden tulisi saada valmistumisen jälkeen automaattisesti työlupa, Kemppi lisää.
– Meidän on edistettävä työperusteista maahanmuuttoa erityisesti yritysten rekrytointiongelmien helpottamiseksi. Viesti elinkeinoelämältä on ollut selkeä ja yksituumainen. Siksi olenkin ilahtunut siitä, että paikallisia hyviä malleja on lähtenyt syntymään. Esimerkiksi jotkut ELY-keskukset ovat luopuneet tarveharkinnasta kokonaan, koska osaajapula vaivaa jo kaikkia aloja, Kemppi päättää.