Kansanedustajat Kemppi (kesk.) ja Marttinen (kok.): Diabeteksen hoitoon tarvitaan ennaltaehkäisevää otetta ja yhdenvertaisuutta
Eduskunnan diabetesverkoston jäsenet kansanedustajat Hilkka Kemppi (kesk.) ja Matias Marttinen (kok.) ovat jättäneet kirjallisen kysymyksen, jossa he nostavat esiin hoitotarvikejakelun yhdenvertaisuuden diabeteksen hoidossa. Hoitotarvikkeet ovat diabeteksen hoidossa välttämättömiä. Diabetestyypistä riippumatta hyvän hoitotasapainon saavuttaminen vaatii diabetesta sairastavalta verensokeritason seurantaa, lääkehoidon säätämistä ja ravitsemuksen sekä liikunnan sovittamista hoitoa tukevaksi. Tällä hetkellä osa noin 500 000 diabetesta sairastavasta ei saa käyttöönsä tarvitsemiaan hoitotarvikkeita ja -teknologiaa, kuten verensokerin seurantavälineitä, glukoosisensoreita ja nykyaikaisia insuliinipumppuja.
- Kannamme huolta siitä, että hoitotarvikkeiden saamisessa on syvää alueellista eriarvoisuutta. Tällä hetkellä alueiden kriteerit tarvikkeiden saannille ja tarvikemäärille vaihtelevat. Diabetesliiton saaman palautteen mukaan tarvikejakelua rajoitetaan jopa diabetestyypin, sairastuneen iän tai oletettujen omahoitovalmiuksien perusteella. Vastaani on tullut tilanteita, jossa diabetesta sairastavan ihmisen hoitotason on laskettu, kun hän on muuttanut maakunnasta toiseen. Tilannetta, jossa diabetesta sairastavan hoitokäytännön sanelee asuinpaikka, ei voi hyväksyä. Diabeteksen hoitokäytännöt tulee saada yhdenvertaiseksi läpi maan, Kemppi kertoo.
Diabetesta sairastavalla on oikeus saada tarvitsemansa määrä hoitotarvikkeita maksutta, kun yksilöity tieto tarvittavista välineistä ja niiden määrästä on kirjattu hoitosuunnitelmaan. Lain vastaisesta menettelystä tai määräyksistä voi tehdä kantelun aluehallintovirastoon. Yksittäisen ihmisen oikeusturvakeinot auttoivat vain harvoin muuttamaan kuntien sisäisiä ohjeistuksia, ja kuntien välisiin eroihin niillä ei lainkaan pystytty puuttumaan.
- Valtion rahoittaessa hyvinvointialueiden toimintaa, on huolehdittava myös tarvikejakelun yhdenvertaisuudesta. Hoitosuositukset ja palvelujen käyttäjien oikeusturvakeinot eivät riitä, vaan tueksi tarvitaan kansallista ohjausta ja seurantaa. Hoitotarvikkeet tulee nähdä kiinteänä ja maksuttomana osana hoitoa ja niiden luovutusperusteiden on oltava yhdenmukaiset. Siten tuetaan hoitotavoitteiden saavuttamista, Marttinen jatkaa.
Päivitetyn kansallisen selvityksen ja ohjeistuksen laatimista ovat esittäneet niin Kuntaliitto kuin Diabetesliittokin erityisesti diabetestarvikkeiden osalta.
Kirjallisen kysymyksen voit lukea täältä: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_778+2022.aspx