Vesihuolto – vedenotto, vedenkäsittely, veden johtaminen kuluttajille, viemäröinti sekä jätevedenpuhdistus – on suomalaisille merkittävä ylpeyden aihe ja yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämätön palvelu. Toimivan vesihuollon merkitys on myös maaseudun elinkeinotoiminnan ja asumisviihtyvyyden kannalta tärkeä. Hyvin järjestetty vesihuolto vilkastuttaa haja-asutusalueille tapahtuvaa muuttoa vahvistaen maaseudulla toimivien yritysten sekä palvelujen olemassaoloa.
Haja-asutusalueilla talousvesi saadaan tavallisesti omasta kaivosta ja osalla alueista on myös vesiosuuskuntien kautta järjestettyä vedenjakelua. Suomessa rakennetaankin joka vuosi tuhansia kaivoja. Noin kolme neljäsosaa käytössä olevista kaivoista on rengaskaivoja. Rengaskaivon paikka valitaan maastomuotojen sekä maan ja pohjaveden ominaisuuksien mukaan. Porakaivot taas porataan kallioperään, tyypillisesti 20–70 metrin syvyyteen. Sieltä pumpataan kallioraoissa ja -ruhjeissa virtaavaa vettä.
Kaivovesi on pohjavettä ja pohjavesi taas sade- ja sulamisvesistä maaperään imeytynyttä, maaperän huokosissa ja kallioperän raoissa kulkevaa vettä. Kun vesi suodattuu maakerrosten läpi, se puhdistuu ja samalla siihen liukenee erilaisia aineita. Pohjaveden muodostumisalue on yleensä kaivon yläpuolisessa maastossa tai tasaisella maalla kaivon ympärillä ja ulottuu jopa satojen metrien päähän. Kallioporakaivon pohjaveden muodostumisalue voi ulottua paljon pidemmällekin.
Kaivon rakentamisen jälkeen vesi tulee tutkituttaa laboratoriossa ennen sen käyttöönottoa talousvedeksi. Kaivon omistajan vastuulla on selvittää ennen veden käyttöönottoa, että vesi täyttää sosiaali- ja terveysministeriön asettamat laatuvaatimukset talousvedelle.
Haja-asutusalueilla rauta on yksi merkittävimmistä juomaveden laatua huonontavista tekijöistä. Suomessa tehtyjen pohjaveden laatua kartoittavien tutkimusten mukaan porakaivot ovat raudan suhteen rengaskaivoja ongelmallisempia. Syynä on pidetty raudan liukenemista edistäviä olosuhteita kallioperässä. Porakaivojen rakenteeseen kuuluvan teräksisen maaporausputken vaikutusta kaivoveden laatuun ei ole juurikaan otettu huomioon. On mahdollista, että tämä putki muodostaa merkittävän raudan lähteen maaporattujen kalliokaivojen kohdalla.
Puhdas pohjavesi on suomalainen ylpeyden aihe. On huolestuttavaa, jos käytössä menetelmiä, jotka selkeästi vaarantavat puhtaan pohjaveden muodostumisen kaivoon ja pahimmillaan sairastuttavat veden käyttäjät. Haja-asutusalueilla asuville ihmisille tämä on huoltovarmuuskysymys.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:
Miten kaivojen rakentamista ja niissä käytettyjä materiaaleja valvotaan ja, miten varmistetaan, ettei kaivojen rakentamisessa ole käytössä menetelmiä, jotka vaarantavat kaivojen vedenlaadun?
Voidaanko lainsäädännöllisin keinoin kieltää hiiliteräsputkien käyttö porakaivoissa?
****
Yksi asia minkä haluaisin tuoda sinulle tiedoksi on porakaivojen rautaputki joka monessa tapauksessa pilaa hyvän pohjaveden, mutta tätä ei tiedetä lainsäädännössä ja valvova viranomainen ei ota tätä asiaa vakavasti. Siksi lähestyn sinua Hilkka, että voisitko sinä auttaa meitä tässä asiassa? Mikä olisi oikea taho kehen voitaisiin olla yhteydessä.
Taustatietoa porakaivoista Suomessa. Porakaivoja on porattu noin 250 000 ja suurin osa hiiliteräs putkella joka ruostuu ja pilaa kaivoveden. Maakerroksen läpi poratessa pitää asentaa suojaputki, joka on yleensä kyseistä hiiliteräs putkea. Porakaivon tekijät tämän tiedostaa, mutta kun laki/asetukset sen salli, niin he jatkavat entiseen malliin. Tähän epäkohtaan pitää saada muutos ja siksi käännyin sinun puoleesi Hilkka.