Hallitusohjelmaa rakennetaan kriisien keskellä, mutta yksi kriisi tuntuu unohtuvan. Väestökriisi on inflaation, kestävyysvajeen ja mielenterveyden huolien taustalla. Näin perheiden päivän, poikien päivän ja lapsettomien päivän viikolla ei liene liikaa muistuttaa perhepolitiikan merkityksestä.
Suomi elää historiallista väestöllistä murrosta. Syntyvyyden lasku kiihdyttää entisestään työikäisen väestön vähenemistä. Suomesta puuttuu puoli miljoonaa ihmistä, jotta hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus olisi turvattu. Siksi uuden hallituksen keskeisin tehtävä on kääntää Suomen väestönkehitys kasvu-uralle.
Suomalaiset naiset toivovat keskimäärin kahta lasta, mutta saavat vain yhden. Väestöliiton Perhebarometrin (2022) mukaan vähiten lapsia toivovat ja saavat henkilöt, jolla ei ole puolisoa tai lähipiirin tukea, jotka kokevat yksinäisyyttä tai ovat huolissaan tulevaisuudesta. Lapsiystävällinen ilmapiiri ja poliitikkojen kyky toimia yhdessä tulevaisuuden puolesta vaikuttavat vauvahaaveisiin.
Suurin osa syntyvyyden laskusta selittyy sillä, että lapsihaaveita lykätään. Se johtaa usein toivottua pienempään lapsilukuun tai tahattomaan lapsettomuuteen, josta on muodostunut kansanterveydellinen ongelma. Suomesta puuttuvat seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut, jotka tähtäävät lastensaannin tukemiseen. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa on luotu palvelu, jossa voi tarkistaa biologisen hedelmällisyytensä tilan. Hedelmöityshoitojen jonot julkisella tulee purkaa ja naistentaudit tulee saada työterveyspalveluiden piiriin.
Myös perheiden taloudellinen tilanne on monen lapsen este. On anteeksiantamatonta, että huono-osaisuus ja lapsettomuus ovat edelleen yhteydessä toisiinsa. Erityisesti on ehkäistävä nuorten miesten syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä. Kritiikistä huolimatta universaalin lapsilisän korottaminen on lisännyt syntyvyyttä ennenkin. Siksi lapsilisää on kehitettävä sitomalla se indeksiin ja korottamalla tukea. Verotusta kehittämällä voitaisiin myös tukea perheitä paremmin.
Väestökriisin ratkaiseminen ei ole mahdollista, mikäli emme pura rasistisia rakenteita ja houkuttele Suomeen lisää työhön johtavaa maahanmuuttoa. Myös kotoutumista sekä kotimaisten kielten oppimista on tuettava paremmin. Suomen tulee helpottaa perheenyhdistämisen kriteerejä. Perheenyhdistämisen kiristyksillä on tutkimusten mukaan ollut vakavia sosiaalisia, terveydellisiä ja taloudellisia seuraamuksia.
Vain hyvinvoiva ihminen oppii ja kykenee tekemään töitä. Siksi väestökriisin ratkaiseminen edellyttää myös nuorten mielenterveyden vahvistamista ja perheystävällisten työpaikkojen kehittämistä. Nuorten hyvinvointi on otettava ohjaamaan koulun ja oppilaitosten uudistustyötä. Hyvinvointialueilla voidaan taas kehittää mielenterveyden tukea ja neuvolapalveluita.
Hallituksen tulee kuunnella talousvaikuttaja Sixten Korkmanin sanoja (HS 16.5.): ”Moraalisesti pulmallista ja taloudellisesti turmiollista on, jos korjausta haetaan lasten tulevaisuutta murentavista menoleikkauksista.” Väestökriisiä ei voi enää siirtää tulevien sukupolvien ratkaistavaksi.
Kirjoitus on julkaistu Etelä-Suomen Sanomien Vierailija-palstalla 21.5.2023