Suomessa on uusi hallitus ja hallitusohjelma. Jaan hallituksen huolen taloudesta, huoltovarmuudesta ja työnteon kannattavuudesta. Hallitus on sitoutunut vahvistamaan julkista taloutta 6 miljardia euroa. Mittakaava on sama, kuin minunkin ajattelussani, mutta toimeenpanossa tekisin toisenlaisia arvovalintoja.
Hallitusohjelman suurin pettymys on sosiaali- ja terveyspalveluiden massiiviset säästöt. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra teki melkoisen takinkäännön luvatessaan vaaleissa, ettei sotesta leikata. Hallitus pakottaa hyvinvointialueet tekemään leikkauksia, kasvattamaan hoitojonoja ja sulkemaan terveyskeskuksia.
Hallitusohjelmapäätökset tarkoittavat myös sitä, että tarveperusteista rahoitusta näivetetään ja sosiaali- ja terveysalalla joudutaan valikoimaan asiakkaita yhä enemmän. Kanta-Häme on sote-uudistuksen voittaja rahoituksen lisäyksen myötä, mutta mikäli hallitusohjelma toteutuu niin lisärahan sijaan meille kohdennetaan satojen miljoonien leikkauslista. Maakunnan sairastavuus ja ihmisten ikääntyminen on melko suurta, jonka vuoksi lähipalveluiden näivettämiseen ei ole kertakaikkisesti varaa. Toivon alueen hallituspuolueiden kansanedustajilta kovaa työtä, jotta suunta saadaan vielä korjattua. Erityisesti tahtotila tarvitaan maakunnan kahdelta ministeriltä.
Eduskunnan keskustelussa kävi selväksi, että päätösten yhteisvaikutusta ei olla painetestattu riittävästi. Perusturvaleikkaukset, lääkkeiden hinnankorotus, soten asiakasmaksukorotus ja esimerkiksi toimeentulotuen lapsikorotuksen poisto osuvat pahimmillaan samoille ihmisille. Yhteisvaikutus on liian raju ja osuu myös lapsiin.
Merkittävää on, ettei hallitus käytä verotusta keinona julkisen talouden tasapainottamisessa muiden kuin pienyrittäjien osalta. Sen sijaan hallitusohjelmassa on valittu keventää yli 10 000 euroa kuukaudessa tienaavien verotusta. Tällä hetkellä solidaarisuusvero tuottaa 110 miljoonaa euroa vuodessa, mutta jatkossa enää reilun kolmanneksen siitä. Köyhiltä leikkaaminen ja rikkaille antaminen ei tunnu oikeudenmukaiselta ja se tulee aiheuttamaan maan sisäistä eripuraa. Ajattelen, että hallitus ei ole ottanut huomioon sisäpolitiikan yhteyttä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan riittävällä tavalla. Köyhän asia on myös turvallisuutta. Suomi on vahva silloin, kun kaikki pärjäävät.
Viime vuosina kansainväliset investoinnit Suomeen ovat moninkertaistuneet. Siksi olen tyytyväinen, että hallitus pitää tiukasti kiinni vihreästä siirtymästä ja keventää uusiutuvan energian luvitusta. On hyvä, että vetytalouteen ja biokaasuun panostetaan jatkossakin, maanomistajien asemaa vahvistetaan ja lunastuskorvauksia luvataan nostaa. Toivon, että maaseudun toimijoihin osuvat matkailuelinkeinon tuen leikkaukset ja maaseudun kehittämisen leader-rahojen romutus saataisiin vielä estettyä ja Kanta-Hämeen puolustustarviketeollisuuden klusteriin uskallettaisiin investoida reippaasti.
Hallitusohjelman suurin haaste on, että monelta hyvältä tavoitteelta puuttuu rahoitus. Esimerkiksi maatalouden, energiapolitiikan, ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja koulutuksen tavoitteet ovat paperissa pääosin kannatettavia. Onneksi aikaa rahojen etsimiseen on vielä neljä vuotta. Siinä työssä aion olla tukena.
Kirjoitus on julkaistu Hämeen Sanomien mielipidepalstalla 8.7.2023 ja Forssan lehdessä 7.7.2023