YLE uutisoi tänään 14.3. Kuntaliiton selvityksestä. Selvityksen mukaan 2030-luvula peruskoulussa on 80 000 oppilasta nykyhetkeä vähemmän, mikä on peruskoulun historian suurin oppilasmäärän muutos.
- On selvää, että tarvitsemme rohkeita uudistuksia ja lisää liikkumatilaa opettajille ja kunnille kehittää perusopetusta. Yksi parannus olisi etäopetusmahdollisuuden kirjaaminen perusopetuslakiin tarkoin määriteltynä vaihtoehtona. Etäopetusta hyödynnettäisiin silloin, kun se on lapsen oppimisen ja koulunkäynnin sujuvuuden kannalta paras ratkaisu. Olen jättänyt asiasta lakialoitteen aikaisemmin ja jätän sen näinä päivinä uudestaan. Viime kerralla lakialoitteen allekirjoitti merkittävä määrä kansanedustajia, joten toivon aloitteen saavan tälläkin kerralla laajan tuen, kansanedustaja Hilkka Kemppi kertoo.
Koronapandemian aikana konkretisoitui, ettei perustusopetuslaissa ole kirjattu etäopetusmahdollisuudesta edes poikkeustilanteessa.
– Etäopetus mahdollistaisi erityisesti harvaan asutuilla alueilla monipuolisemmat mahdollisuudet kieliopintoihin, muihin erikoisaineisiin tai tukiopetukseen, mikä lisäisi alueellista yhdenvertaisuutta lasten ja nuorten välillä. Lisäksi etäyhteyksin toteutettu opetus voisi osittain vähentää koulubussissa istumista ja lisätä kuntien välistä yhteistyötä.
– Etäopetus ei voi korvata lähiopetusta tunnetaitojen ja vuorovaikutuksen oppimisessa. Etäopetusta on kuitenkin mahdollista kehittää opettajia täydennyskouluttamalla niin, että vuorovaikutus on paremmin läsnä oppimistilanteissa. Etäopetuksella on havaittu myös positiivisia vaikutuksia esimerkiksi osalle autismi-ja nepsykirjoon kuuluvista lapsille. Korona-ajan etäopetuksesta tehty tutkimus osoittaa, että etäopetus ei sovi kaikille lapsille. Etäopetuksen hyödyistä on tehty vähemmän tutkimusta.
– Etäopetusmöröstä on päästävä 2020-luvulle, jolloin mennään lapsen paras edellä myös oppimisympäristöä valitessa. Kaikissa tilanteissa paras oppimisympäristö ei aina ole välttämättä luokkahuone, Kemppi painottaa.