Eduskunnan karjalakerho vuosikokouksessaan jätti kirjallisen kysymyksen evakkojen liputuspäivästä. Kirjallisen kysymyksen allekirjoitti yhteensä kahdeksan kansanedustajaa. Kysymyksessä kysytään, että mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta evakkojen kokemukset eivät unohdu ja ne saadaan siirrettyä myös tulevien sukupolvien tietoon. Eduskunnan karjalakerho ehdottaa hallitukselle myös evakkojen huomioimista omalla liputuspäivällä. Kysymyksessä pyydetään muodostamaan liputuspäivän valmistelulle työryhmä, jotta valmistelu saadaan käyntiin ja sopiva vuosittainen päivämäärä löytyy.
– Ukrainan sodan myötä myös Karjalan evakkomuistot ovat nousseet jälkeen pintaan monen suomalaisen elämässä. Juurista on puhuttu ja Suomen historiaa käyty läpi kodeissa. Evakkojen joukossa oli kaikkiaan noin 160 000 lasta. Sota jätti herkimmässä vaiheessa oleviin lapsievakkoihin syvät muistot, joista toipuminen on voinut kestää tähän päivään sakka. Liputuspäivä ei parantaisi arpia, mutta osoittaisi arvostusta ja toisi myös tuleville sukupolville tietoisuuteen karjalaisuuden ja sen perinteet. Karjalaisuus elää Suomessa kulttuurin ja kielen kautta ja sen kuuluukin uudistua uusien sukupolvien myötä. Liputuspäivä toimisi innostavana sukupolvia, muistoja ja nykykulttuuria yhdistävänä tekijänä, eduskunnan Karjalakerhon puheenjohtaja Hilkka Kemppi kertoo.
Kirjallinen kysymys ei suoranaisesti ota kantaa itse päivämäärään vaan ehdottaa työryhmän perustamista päivämäärän löytämiseksi.
– Suomen evakot ansaitsevat yhteisen tunnustuksemme. Evakoiden liputuspäiväksi on useampi vaihtoehto. Tämän asianomaiselle ministerille osoitetun kysymyksen tavoitteena on käynnistää valmistelu Evakkojen liputuspäivästä, sen perusteista ja soveltuvasta päivämäärästä. Evakkojen päivään voisivat samaistua evakkojen ja evakkojen jälkeläisten lisäksi myös kaikki muut oman kotipaikkansa eri syistä menettäneet.” toteaa Karjalakerhon varapuheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, jonka juuret ulottuvat menetetylle alueelle Kirvun kylään.
– Näemme eduskunnan Karjalakerhossa Karjalan ja evakoiden perinteiden kunnioituksen nostamisen tärkeänä. Evakoiden liputuspäivä toisi nämä perinteet kaikkien Suomalaisten tietoisuuteen ja olisi tärkeä kaikille karjalalaisille, evakoille ja heidän perillisilleen, kerhon aktiivinen jäsen Oskari Valtola kommentoi.
Suomen kaikilta luovutetuilta alueilta siirtyi sotien jälkeen noin 440 000 ihmistä maamme nykyisten rajojen sisäpuolelle. Evakkojen suurta määrää kuvaa se, että heitä oli lähes kaksinkertainen määrä esimerkiksi Tampereen nykyiseen väkilukuun nähden.