Hallitus leikkaa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustuksista ensi vuoden alussa 130 miljoonaa euroa, joka on noin kolmannes niiden nykyisistä avustuksista. Leikkauksen kohdentuminen on vielä epäselvää. Keskustan kansanedustajat Hilkka Kemppi ja Jouni Ovaska jättivät aiheesta kirjallisen kysymyksen.
-Järjestöt tekevät valtavan tärkeää työtä, jota julkisilla resursseilla ei pystyttäisi tekemään yhtä yksilöllisesti ja kustannustehokkaasti. Järjestöjen tekemää työtä ovat esimerkiksi erilaiset keskustelualustan kiusaamista ja pahoinvointia vastaan, päihdetyö, omaishoidon vertaisryhmien tukeminen, lapsiperheiden imetykseen tuki ja turvakotipalvelut, nuorten asunnottomuuden torjuminen ja elintärkeä mielenterveystyö. Näistä kaikista hallitus on valmis leikkaamaan kolmanneksen ensi vuoden alusta. Yhdistettynä historiallisiin soteleikkauksiin, hallitus ajaa tämän maan hyvinvointikriisiin, Hilkka Kemppi toteaa.
Ministeriö on asettanut selvityshenkilön järjestöleikkausten valmistelun johtoon. Tavallisesti avustusesitys on julkaistu joulukuussa, mikä olisi tässä tilanteessa liian myöhäistä. Lisäksi järjestöjen toive on ollut, että leikkaukset kohdistuisivat hanke- ja investointiavustuksiin, jolloin järjestöjen perustoiminta voisi jatkua.
-Järjestöillä on kykyä uudistua ja tehostaa esimerkiksi hallintoa, mutta näin massiiviset leikkaukset tarkoittavat välttämättä puuttumista perustoimintoihin, joka on elintärkeä monelle sairaalle, perheelle, nuorelle tai lapselle. Kyse ei ole vain järjestöjen olemassaolosta vaan niiden työstä ihmisten eteen, Ovaska painottaa.
-Näillekin leikkauksille olisi ollut kestävimpiä vaihtoehtoja, joita Keskusta on tarjonnut kehysriihen budjettivaihtoehdossaan. Tämä leikkaus tarkoittaa sitä, että hallitus siirtää talouden ja hyvinvoinnin velkaa tuleville sukupolville. Lopputulos ei ole taloudellisesti kestävä Suomi vaan entistä pahempi suomalaisten eriarvoistuminen, Ovaska ja Kemppi summaavat.