Odotukseni suomen velkaantumisen loppumiselle ja talouskasvua vivuttaville toimille olivat suuret. Hallituspuolueet löivät nimittäin Suomen ensi vuoden taloudesta kättä päälle kiireellä jopa päivää ennen ilmoitettua määräaikaa. Yllätys oli kuitenkin suuri, kun kärsijänä olivatkin opiskelijat, yritykset ja duunarit. Suomessa kasvavat velka, työttömyys ja konkurssit.
On mahdoton ymmärtää, että edes huonoimpia päätöksiä, kuten kotitalousvähennyksen heikentämistä, ei oltu valmiita muuttamaan. Yhdessä arvonlisäveron jättikorotuksen kanssa se on viemässä viimeisetkin edellytykset talouskasvulta. Tätä seuraa pian muun muassa majoituspalveluiden, joukkoliikenteen, kulttuurin, liikunnan ja lääkkeiden alv:n neljän prosenttiyksikön korotus. Sanomattakin on selvää, että kotitalousvähennyksen heikentyminen vaikuttaa kuluttajien mahdollisuuteen ostaa esimerkiksi siivouspalveluita ja lisää harmaata taloutta. Myöskään isoimman taantuman iskun ottaneelle rakennusalalle ei olisi pahitteeksi, mikäli kotitaloudet remontoisivat kotejaan kotitalousvähennyksen kannustamana. Yrittäjien palaute on ollut syystäkin tiukkaa.
Isoin virhe on se, että hallitus päätti budjettiriihessä leikata ammatillisesta koulutuksesta 120 miljoonaa euroa eli 1600 opettajan verran. Hallitusohjelmassa on hieno tavoite ammatillisen koulutuksen läsnäopetuksen lisäämiseksi. Amisopettajat kokevat jo nyt, että opiskelijoiden tuen tarve on kasvanut ja opettamiseen on käytettävissä aiempaa vähemmän aikaa. Hallitus väittää leikkauksen kohdistuvan aikuisopiskelijoihin, mutta ovat unohtaneet käydä katsomassa miten nuoret ja aikuiset opiskelevat nykyään samoissa ryhmissä. Mikäli opiskelija ei saa tarvitsemaansa tukea, yrittäjistä tulee kasvattajia ja opettajia. Hallitus on aiemmin päättänyt myös ammattikorkeakoulujen 100 miljoonan euron leikkauksista, joten tämä jättileikkaus todella vahvisti hallituksen viestiä, ettei ammatillinen osaaminen ole arvostettavaa. Minä olen eri mieltä, sillä juuri ammatillinen polku varmistaa osaavan työvoiman esimerkiksi Heinolan, Sysmän ja Hartolan kunnissa. Suurin osa yritysten osaajatarpeista tulee esimerkiksi koulutuskeskus Salpauksen luokista.
Saksien sijaan nyt pitää ottaa kuokka käteen kasvun vauhdittamiseksi. Keskusta esimerkiksi toteuttaisi investointien verohyvityksen myös pienille ja keskisuurille yrityksille, verottaisi yrityksen sisään jätettäviä voittoja vähemmän kuin ulos jaettavia, nostaisi arvonlisäverotuksen alarajaa 30 000 euroon ja pitäisi kotitalousvähennyksen ennallaan. Nopeuttaisimme myös investointien luvituksia. On hyvä, että Orpo ja Purra ovat alkaneet puhumaan kasvun tärkeydestä, mutta vielä tarvittaisiin konkretiaa.
On täysin selvää, että Suomen hallituksen taloutta tulee tasapainottaa, mutta pelkillä käänteisillä kasvutoimilla ja hyvinvointivaltion rapautumisella jää yhteiskunta, jota en halua jättää tuleville sukupolville. Vaihtoehtoja on esitetty ja mm. keskusta on tarjonnut yhteistyön kättä.
Julkaistu Itä-Hämeessä.