Budjettiriihen suurin virhe oli ammatillisen koulutuksen jättileikkaus 

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi tällä viikolla uusimman Education at a Glance (EAG) -raporttinsa, joka keskittyy tänä vuonna koulutuksen tasa-arvoon. Raportti osoittaa, että tyttöjen ja naisten koulutuspolut poikkeavat merkittävästi poikien ja miesten poluista lähes kaikissa OECD-maissa. Suomessa nämä erot ovat usein suurempia kuin OECD-maiden keskiarvot. Erityisesti erot näkyvät toisen asteen valinnoissa, korkeakoulutukseen ja aikuiskoulutukseen osallistumisessa sekä alavalinnoissa.

Myös tämän tutkimuksen mukaan koulutuksen tasa-arvon eteen tarvitsee tehdä vielä paljon ponnisteluja. Koulutustaso ja paikoin jopa alavalinnat periytyvät edelleen sukupolvelta toiselle.

Segregaation purkamiseen tulisi kiinnittää huomiota jo varhaiskasvatuksessa ja kotien aamupalapöydissä. Mitä paremmin perheen kasvatustyötä ja opinpolun alkua tuetaan, sitä paremmin erityisesti periytyvään huono-osaisuuteen voidaan puuttua. Sukupuolten välisten erojen minimointi oppimistuloksissa ja arvosanoissa tulee asettaa koulutuspolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi. En ole syyttä painottanut sukupuolten välisen tasa-arvotyön merkitystä koulupoluilla.

 Mielestäni keskustalainen sivistysajatus pohjautuu siihen, että koulutuksen ovet avautuvat kaikille sitä tarvitseville. Tärkeintä on se, että kaikille tarjotaan mahdollisuuksia edetä niin pitkälle omalla koulupolullaan kuin on vain halua ja rahkeita. Siksi koulutuksen tasa-arvon esteet tulee purkaa, alueellista eriytymistä tulee helpottaa ja tuen tarpeet opetuksessa tulee järjestää.

Miesten koulutustaso on myös tässä tutkimuksessa naisia matalampi ja korkeakoulutus jää liian usein miesten kohdalla vain haaveeksi. Poikien koulutustason nostamiseksi tarvitaan erityisesti vahva ammatillinen koulutus, josta pääsee ponnistamaan kohti korkeakoulua helposti. Ammattiylpeyteen, laadukkaaseen työnjälkeen ja itsensä kehittämiseen tulee kannustaa. Keskustan mielestä on kunnia asia valita ammatillinen koulupolku.

Siksi budjettiriihen suurin virhe oli juuri ammatillisen koulutuksen 120 miljoonan euron jättileikkaus. Leikkaus vie ammatillista koulutusta taaksepäin. Ammatillisessa koulutuksessa tulisi panostaa enemmän lähiopetukseen ja oppimisen tukeen, mutta leikkauksen jälkeen mahdollisuuksia näihin on entistä vähemmän. Tällä leikkauksella on myös vaikutuksia sukupuolten oppimiseroihin ja jatko-opiskelukelpoisuuteen.

OECD:n raportissa tuodaan ilmi, että muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomen koulutus olisi edullisempaa. En kuitenkaan osta ajatusta edullisesta koulutuksesta vaan näen Suomen panostavan liian vähän koulutukseen, mistä vain yksi esimerkki ovat hallituksen leikkaukset ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluille. Koulutuksen alirahoitus on yksi jarru lisää Suomen kasvulle. Koulutukseen panostaminen on investointi, josta syntyy uusia innovaatioita ja osaamista.

Kun haluamme ylläpitää vaurautta, pitää olla malttia panostaa sivistykseen. Tavoitteissa onnistuminen edellyttää koulutuksen perusrahoituksen vahvistamista parlamentaarisen tahtotilan mukaisesti. Keskusta onkin ehdottanut parlamentaarista sopimusta inhimillisen pääoman kasvattamiseksi. Ilman koulutuksen arvostamista ei synny kasvua.

Kirjoitus julkaistu Suomenmaassa 12.9.2024