Kansanedustaja Hilkka Kemppi on jättänyt kirjallisen kysymyksen hoitojonoista. Moni on koronaepidemian aikana jäänyt ilman sosiaali- ja terveyspalveluja tai joutunut odottamaan hoitoon pääsyä.
– Kirjallisessa kysymyksessäni kysyn hallituksen toimista kriisin aikana kertyneen hoitovelan purkamiseksi. Elämme jälleen poikkeusoloissa ja valmiuslain myötä kiireettömän hoidon määräaikojen noudattamisesta on väliaikaisesti luovuttu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö hoitovelkaan tulisi kiinnittää huomiota. Huolena on, että epidemiasta selviämisen jälkeen meillä on entistä sairaampia ihmisiä ja pidempiä kuntoutusjaksoja jonoissa, kansanedustaja Kemppi kertoo.
Hallitus panosti vuoden 2021 budjetissa hoitojonojen purkamiseen 450 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi vuonna 2020 kuntia ja sairaanhoitopiirejä tuettiin merkittävillä tukipaketeilla. Hoitojonojen purkaminen on kuntien kriittisimpiä tehtäviä, jotta sekä kuntatalous että ihmisten terveys saadaan kestävälle pohjalle eikä kustannusyllätyksiä tule
– Moni kunta on siirtänyt sote-palvelut esimerkiksi kuntayhtymien hoidettavaksi, jonka vuoksi kunnille maksettujen lisäresurssien kohdentuminen hoitojonojen purkamiseen edellyttää rahojen eteenpäin ohjaamista. Siksi haluan ministeriltä selvennyksen siihen, miten sosiaali- ja terveysministeriö tulee varmistamaan, että kuntien hoitovelan purkamiseksi tarkoitetut resurssit kohdentuvat kiireettömän hoidon jonojen purkamiseen, Kemppi täydentää.
– Alustavan suunnitelman mukaan EU:n elvytyspaketin varoja tullaan kohdentamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiseen. Kysyn myös, miten tätä rahoitusta tullaan kohdentamaan hoitojonojen purkamiseen, Kemppi lisää.