Etelä-Suomen Sanomien pääkirjoituksessa (11.5.) vaadittiin toimia nuorten työllisyyden edistämiseksi ja juurisyihin puuttumiseksi. Olen samaa mieltä. Nuorisotyöttömyys, syrjäytyminen ja osattomuuden kokemukset Päijät-Hämeessä vaativat puuttumista. Yksikin syrjäytynyt nuori on inhimillisesti liikaa. Samaan aikaan yritykset tarvitsevat työvoimaa kipeästi varautuessaan syksyn kasvuennusteisiin.
Tutkimusten mukaan juuri nuoret ovat työelämässä kärsineet koronasta kaikista rajuimmin. Pitkäaikaistyöttömien määrän kasvun lisäksi kannan huolta kesätyömahdollisuuksista. Kesätyöpaikkojen määrä romahti nimittäin viime vuonna koronakriisin seurauksena kun 66 000 nuorta jäi ilman työpaikkaa verrattuna edellisen vuoden lukuihin. Nuorille kesätyöt ovat tärkeä kokemus kartuttaa osaamista ja tuloja, ja kesätöiden ulkopuolelle jääminen voi merkittävästi heikentää työllistymistä ja itsetuntoa.
Kesätyöllistymiseen tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on myöntänyt 1,7 miljoonaa euroa, joka on osoitettu nuorten kesätöiden sekä -yrittäjyyden lisäämiseen. Avustuksilla kannustetaan järjestöjä ja seurakuntia nuorten lyhytaikaiseen palkkaamiseen sekä kartutetaan nuorten yrittäjyystaitoja. Useat kunnat tarjoavat myös omia kesätyöseteleitä nuorten työllistämisen tueksi. Näin on minunkin kotikunnassani. Kesätyösetelillä yritykset voivat kattaa osan nuoren palkkakuluista.
Nuorten työllisyyttä tullaan vahvistamaan myös kuntien työllisyyskokeiluilla ja uudistamalla nuorten oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauskäytäntö. Nuoria tuetaan myös lisäämällä nuorten parissa työskentelevien TE-asiantuntijoiden osaamista nuorten kohtaamisessa ja palvelutarpeiden tunnistamisessa. Viime vuonna juhlimme puolestamme eduskunnan lisärahaa, jolla nuorten matalan kynnyksen mielen hyvinvointia tarjoavat palvelut vakiinnutetaan Ohjaamoihin.
Myös oppivelvollisuuden pidentäminen on teko nuorten työllisyyden parantamiseksi. Jatkossa nuorten mahdollisuudet jatkaa opintoja haluamallaan tavalla lukiossa ja ammatillisissa opinnoissa eivät ole kiinni perheen varallisuudesta ja vanhempien tuloista. Tällä hetkellä noin 15 prosenttia nuorista jää ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa, mikä heikentää nuorten työllistymistä. Jatkossa ohjauksen lisääntyessä tähän tulee muutos.
Vuoden 2019 Nuorisobarometri osoittaa, että työ on nuorille tärkeää, ja sen merkitys on kasvusuunnassa. Nuoret toivovat työltä mielekkyyttä ja työelämään siirtyminen innostaa. Ensi viikolla alkava setlementin #kallislaina –kampanja nostaa esille huolen nuorten jaksamisesta. Toimia niin nuorten hyvinvoinnin kuin työllistymisen eteen tarvitaan. Nuorten työllistymisen tukeminen on korvaamaton investointi tulevaisuuteen.
Kirjoitus on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 19.5.2021