Kehityspolitiikassa tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta
YK:n johdolla toteutettava kehityspolitiikka on keskeisessä roolissa rauhan, vakauden ja turvallisuuden edistämisessä. Puhtaan ruuan, veden ja energian saanti ovat kestävän kehityksen perusedellytyksiä.
Keskusta pitää selontekoa toivottuna edistysaskeleena, sillä se linjaa ensimmäistä kertaa Suomen kehityspolitiikkaa ylivaalikautisesti. Tämä ehkäisee rajallisten resurssien hajaantumista ja vahvistaa vaikuttavuutta.
Kehitysyhteistyön laadun ja tuloksellisuuden vahvistaminen on tärkeä prioriteetti. Evaluaatioiden mukaan valtaosa yksittäisistä ohjelmista saavuttaa niille asetetut tulokset. Työtä tulosten parantamiseksi ja arvioinnin kehittämiseksi on kuitenkin jatkettava.
Kehityspolitiikka on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Vastaavasti ulko-, turvallisuus- ja kauppapolitiikka ovat tärkeitä kehityspolitiikan edistämisessä.
Arvoisa puhemies,
Afganistan pysäytti meidät kaikki. Afganistanissa saavutettiin kahden vuosikymmenen ajan merkittäviä edistysaskelia yhteiskunnallisessa kehityksessä, naisten ja tyttöjen aseman parantamisessa sekä terrorismin ja ääriajattelun kitkemisessä, mutta Taleban-hallinnon paluun myötä pitkäjänteisen työn tuloksia ollaan menettämässä. Ilman kansainvälisen yhteisön vastuuta Afganistanista on uhkana muodostua terrorismin, huumekaupan ja hallitsemattoman muuttoliikkeen alusta. Afganistanin ja monen muun vastaavan esimerkin vuoksi pitkäjänteistä kehityspolitiikkaa tarvitaan.
Pitkittyneiden kriisien hoitaminen edellyttää rauhanrakentamisen, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön yhteensovittamista. Suomi edistää YK:n turvallisuusneuvoston Naiset, rauha ja turvallisuus 1325-päätöslauselman mukaisesti naisten osallistumista rauhanneuvotteluihin painottaen naisten ja tyttöjen oikeuksien turvaamista rauhanprosesseissa. Kestävää rauhaa ei voi rakentaa epätasa-arvoisuutta ylläpitäville rakenteille.
Parasta apua on pysyvä muutos. Siksi kehitysyhteistyön tulee keskittyä tukemaan kohdemaiden hallintoa ja rakenteita pysyvän muutoksen tavoittelussa. Selonteon puute on se, ettei se linjaa hallitusohjelmassa sovitusta tiekartasta kehitysyhteistyörahoituksen nostamisesta 0,7 %:n tasolle BKTL:stä. Keskusta näkee tärkeänä, että myös rahoitus kyetään kuvaamaan realistisesti, vaikka se vaatiikin riittävän monivuotisen suunnitelman.
Suomen kehitysyhteistyöllä vaikutetaan osaltaan muuttoliikkeen juurisyihin, jotta maailmassa olisi yhä vähemmän alueita, joista ihmisten on pakko lähteä liikkeelle.
Arvoisa puhemies,
Keskusta korostaa kehityspolitiikassa perusasioita. Näitä ovat erityisesti ruoka- ja vesiturva, uusiutuva energia, yksityisen sektorin roolin ja rahoituksen vahvistaminen, kestävien työpaikkojen tukeminen sekä koulutus.
Koulutus saatiin nostettua Keskustan johdolla selonteon ykkösprioriteetteihin. Laadukas ja kaikkien saavutettavissa oleva koulutus on yksi kehityksen edellytyksistä ja siksi hyvin kriittinen askel kohti tasa-arvoa ja työllistymistä.
Suomelle on luontevaa olla mukana ratkaisemassa globaalia oppimisen kriisiä. Tukemalla laadukasta peruskoulutusta, opettajien koulutusta ja ammatillisia oppimisen polkuja vahvistamme myös demokraattisten ja vakaiden yhteiskuntien rakentumista.
Tyttöjen ja naisten koulutus ei riitä, myös poikien on saatava osaamista. Erityisesti ammatillisen koulutuksen merkitys on keskeinen poikien koulutustavoitteiden toteutumiseksi. Poikien ja nuorten miesten syrjäytyminen ovat uhkia konfliktialueilla, joissa syrjäytyminen voi ajaa nuorten radikalisoitumiseen, rikollisuuteen tai jopa terrorismiin. Koulun kautta opitaan myös seksuaaliterveydestä.
Keskustan eduskuntaryhmä näkee tärkeänä, että metsitysosaaminen nostetaan selonteossa keskeisesti esille. Alan osaaminen on korkealla tasolla Suomessa. Aavikoituminen on keskeisimpiä asuinolosuhteita heikentäviä luonnonilmiöitä ja siihen on puututtava tehokkaalla metsittämisellä.
Ruokaturva on nostettava uudelleen Suomen kehityspolitiikan kärkeen. Riittävä ruokaturva on ihmisoikeus. Ruokaturvan saavuttamiseksi on tehtävissä vielä paljon satojen miljoonien ihmisten kärsiessä edelleen aliravitsemuksesta tai akuutista nälänhädästä. Suomen tulee ottaa globaalin ruokaturvan edistäjän rooli.
Yli puolet köyhien maiden työvoimasta työskentelee maataloudessa. Erityisen tärkeässä asemassa ovat tässä suhteessa Afrikan naiset. Naiset vastaavat valtaosasta ruuan tuotannosta, tuotteiden jalostuksesta ja jakelusta sekä päivittäisen ruuan valmistuksesta. Naisten oikeudellisen aseman ja maanomistusoikeuksien parantaminen luovat hyvän perustan.
Perinteinen julkinen kehitysyhteistyörahoitus ei yksin riitä kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Selonteko asettaa tavoitteeksi, että suomalaisyritysten osuus kehitysrahoitteisessa toiminnassa kasvaa. Investoinnit ja innovaatiot vauhdittavat kestävien yksityisen sektorin työpaikkojen syntymistä kehitysmaihin. Siksi Keskustalle on tärkeää varmistaa kehitysrahoittaja Finnfundin toimintaedellytykset ja finanssisijoitusten käyttö kehitysrahoituksessa.
Arvoisa puhemies,
Keskusta on sitoutunut kansainväliseen pitkäjänteiseen ja johdonmukaiseen kehityspolitiikkaan.