Kansanedustaja ja Eduskunnan köyhyysryhmän varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi käynnisti kaksi vuotta sitten kokoavan selvitystyön lapsiperheköyhyyden poistamiseksi Eduskunnan perheellistymistä käsitelleen ajankohtaiskeskustelun pohjalta. Kempin kokoama asiantuntijaryhmä on työskentelynsä aikana tavannut erilaisia perheitä, lapsiperheiden taloustilanteen kanssa töitä tekeviä järjestöjä, tutkijoita sekä muita alan ammattilaisia. Selvityksessä esitetään 20 keinoa lapsiperheköyhyyden poistamiseksi ja siitä on johdettavissa valmiita laki- ja toimenpidealoitteita. Selvitys luovutettiin valtiovarainministeri Annika Saarikolle perjantaina 17.9.
Lataa selvitys tästä: Lapsiperheköyhyys2021_Kemppi
Lapsiköyhyys on vakiintunut 10 % tasolle – ilmiöön tulee puuttua jo ennen lapsen syntymää
Köyhissä kodeissa asuvien lasten määrä on kasvanut, vaikka hyvinvointi Suomessa on muuten lisääntynyt. Perusturvan varasta pois pääseminen on myös hidastunut ja köyhyys on siten periytyvää ja aiempaa syvempää. Tämä kertoo siitä, etteivät päättäjät ole onnistunut puuttumaan oikeisiin juurisyihin. Lapsiperheköyhyys-ilmiö nousee esiin muun muassa nuorten syrjäytymisen, koulupudokkuuden ja sairastavuuden taustalla. Esimerkiksi köyhyyden suhde kiusaamiseen yllätti asiantuntijaryhmän. Lapsen ääni 2018 – kyselyn mukaan lähes 69 % vähävaraisten perheiden lapsista kertoi joutuneensa kiusatuksi alakoulussa. Köyhyyteen puuttumalla puututaan myös kiusaamiseen ja syrjäytymiseen.
– Lapsiperheköyhyys kuuluu niihin kasvaviin haasteisiin, johon ei voida puuttua vain rahaa lisäämällä. Siihen tulee puuttua interventioina useissa eri paikoissa ja myös toimintakulttuuria uudistamalla. Isoin lääke on vanhemmuuden tukeminen ja koulupudokkuuteen puuttuminen, sitten työmarkkinoiden kehittäminen ja perheiden taloustaitojen vahvistaminen. Myöskään lapsiperheiden etuudet eivät ole pysyneet kustannustason perässä. Esimerkiksi kotihoidontuen reaaliarvo on laskenut aina vuodesta 1995 lähtien ja vähimmäisvanhempainraha on jäänyt jälkeen työttömän peruspäivärahan tasosta. Järjestelmän isoin ongelma on kuitenkin se, että se ei ole kiinnostunut lapsiperheen taloudesta ennen kuin he tippuvat toimeentulotuen asiakkaaksi. Talous tulee ottaa puheeksi ja kohdennettua apua perheen toimeentulon haasteisiin tulee saada jo aiemmin, Kemppi kuvaa.
Tutkimusten mukaan varhainen tuki on tehokkain keino syrjäytymiseen ja köyhyyteen puuttumiseen. Suomessa yksi tärkeimmistä lapsiperheiden palveluista on neuvola, joka tavoittaa lähes jokaisen perheen. Asiantuntijaryhmä ehdottaa, että neuvolapalveluissa otetaan jatkossa puheeksi myös perheiden taloudellinen tilanne.
– Neuvolapalveluita käyttämättömien osuus synnyttäneistä on lähes olematon ja siksi neuvolapalveluiden tarjoamasta tuesta on tehtävä aukotonta. Neuvolat ovatkin parhaimmillaan huippuluokkaa, mutta ajankohtainen keskustelu neuvolaterveydenhoitajien resurssoinnista (HS 13.9.) on tuonut esiin myös järjestelmän haavoittuvuudet. Samaan aikaan uutiset hoitoalan huonosta vetovoimasta ja nuorista alanvaihtajista herättää huolta. Aikaa ja rauhaa perheiden ja lapsen kohtaamiseen tulee olla riittävästi, jotta ammattilaiset voivat tehdä työnsä kokonaisvaltaisesti ja ottaa asioita puheeksi. Asiantuntijaryhmä esittääkin neuvoloiden päivittämistä 2020-luvulle niin, että esimerkiksi perheiden taloudellinen tilanne otetaan puheeksi jokaisen perheen kohdalla ja vanhemmat ohjataan tarvittaessa tuen piiriin. Myös päihde-, mielenterveys-, rahapeli- ja lähisuhdeväkivaltaa kokevien tilanteeseen voidaan puuttua jo neuvolassa keskustelun kautta, Kemppi kertoo.
Synnytyksen jälkeistä alakuloa kokee jopa 80 % synnyttäneistä ja raskauden jälkeisestä masennuksesta kärsii jopa 30 % odottajista.
– Neuvolan ammattilaiset myös kykenevät tunnistamaan synnytyksen jälkeisen alakulon ja masennuksen piirteet. Alakulo ja masennus vaikuttavat äidin itsetunnon ja jaksamisen lisäksi hänen kykyynsä kohdata oma lapsi ja puoliso. Näillä on suora yhteys myös äidin työhön palaamiseen, työkykyyn ja sitä kautta lapsiperheköyhyyteen, Kemppi lisää.
Asiantuntijaryhmä piti huolestuttavana sitä, että työ ei ole aina polku ulos köyhyydestä. Lähes puolessa köyhistä lapsiperheistä on töissä käyviä huoltajia. Asiantuntijaryhmän teettämän kyselyn mukaan lapsiperheen köyhyys voi myös tulla yllättäen kohdalle esimerkiksi työkyvyn menettämisen myötä. Erityisen haavoittuvia ovat yhden huoltajan perheet. Kaikista lapsiperheistä yhden vanhemman perheitä on 23 % eli lähes joka neljännessä perheessä on vain yksi huoltaja.
Eroperheiden tilanteet eivät liity vain palkkaan vaan myös järjestelmän kankeuteen ja vuoroasuvien lasten korkeampiin kustannuksiin. Tällä hetkellä perhe-etuudet huomioivat huonosti perheiden moninaisia tilanteita. Tämä koskee niin etuusjärjestelmää kuin päivähoitopalveluita tai koulukyytejä. Vuoroasumisen yleistymisestä huolimatta lapsella voi lain mukaan olla vain yksi virallinen asuinpaikka.
– Asiantuntijaryhmässä tunnistimme, että eroperheiden lapsista monet ovat haavoittuvassa asemassa. Eroperheiden taloudellisen tilanteen turvaamiseksi selvityksessä esitetään, että jatkossa lapsilisä tulisi voida jakaa vanhempien kesken, asumistukijärjestelmää tulisi kehittää niin, että vuoroasuvat lapset otetaan huomioon myös etävanhemman asumistuessa, ja esimerkiksi oikeus koulukuljetukseen tulisi saada lapsen molemmista kodeista. Erilaisille perhetilanteille tulee löytyä tilaa ilman, että lapsen taloudellinen turvallisuus vaarantuu, Kemppi tiivistää.
Koronan aikana perheiden erityisenä huolena ovat olleet yllättävät menot, joihin on kuulunut niin nettiyhteyksien päivittäminen, läppärihankinnat kuin kasvaneet ruokakustannukset. Selvityksessä esitetään myös näihin pika-apua. Asiantuntijaryhmä kannustaa valtioneuvostoa jatkamaan työtä tukemalla esitettyjä toimenpiteitä ja laatimaan niille vaikutusten arvioinnit.
– Hallituksessa on tehty töitä lapsiperheköyhyyden poistamiseksi, mutta kokonaiskuva ilmiöstä ei ole vielä valmis. Pidämme myös erityisen tärkeänä, että kuntien resurssit ja kuntapäättäjien tiedot ovat riittävät, jotta lasten ja perheiden varhainen tuki voidaan turvata siellä, missä heidät kohdataan kaikista luontevimmin, Kemppi päättää.
Selvitys ladattavissa tästä: Lapsiperheköyhyys2021_Kemppi
Lapsiperheköyhyys-selvityksen asiatuntijaryhmän jäsenet:
Hilkka Kemppi, kansanedustaja, työryhmän puheenjohtaja
Siiri Mertakorpi, Eduskunta-avustaja, työryhmän sihteeri
Anne-Marie Haavisto, projektipäällikkö, sosiaalialan osaamiskeskus Verso
Jirka Hakala, puheenjohtaja, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, ministerin erityisavustaja
Heli Kuitunen, lapsiperheiden arjen tuen palveluesimies, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä
Elina Vesterinen, asiantuntija, Päijät-Hämeen tulevaisuuden sotekeskus-ohjelma
Tuija Åstedt, globaalin vastuun johtaja, Diakonissalaitos