Syksy on kiireistä aikaa budjettien parissa. Valtioneuvoston rahankäytössä näkyy edelleen koronakriisin vaikutukset, joiden varjot heijastuvat pitkälle. Koronakriisin hellitettyä ensimmäinen kysymys ei ole kuitenkaan se, mistä leikataan. Vaan se, miten saamme Suomen kansantalouden kestävän kasvun uralle.
Menneiden vuosien näköalattomuudesta on opittava. Finanssikriisin elvytyksen jälkeisten leikkausten jälkeen Suomi jäi vuonna 2008 jumiin kymmenvuotiseen taantumaan, vaikka maailman talous lähti kasvuun. Nyt on tehtävä toisin. Tarvitaan kasvupolitiikkaa, menokuria ja rakenteellisia uudistuksia.
Suomen talouden pitkäjänteisen kasvun Sampo löytyy todennäköisimmin vihreän talouden rakennemuutoksesta. Se löytyy osaamisesta, metsistä ja mullasta. Erityisesti teollisuuden uudistuminen luonnon kantokyvyn mukaiseksi luo uuden maailmanlaajuisen kysynnän, johon meillä Suomessa on vastauksia. Siksi esimerkiksi teräsyhtiö SSAB on ilmoittanut siirtyvänsä vaiheittain kokonaan hiilivapaaseen teräksen tuotantoon. SSAB tuottaa yksinään 7,5 % Suomen kaikista hiilidioksidipäästöistä. Uudistumisella on hintalappunsa, mutta yrityksille se on todistetusti myös iso mahdollisuus.
Hiilineutraaliin tavoitteeseen päästäksemme meidän tulee ratkaista sähkön kriisi. Erityisesti sen hinta ja saatavuus. Sähköistyminen ei ole vain liikenteen tai palveluiden trendi, vaan ennen kaikkea teollisuuden. Päijät-Hämeessä olemme tässä työssä etukenossa. Tästä esimerkkeinä ovat Lahden ympäristökaupunkivuosi sekä alueen toimijoiden tavoite hiilineutraalin rakentamisen ja liikenteen klusterista eli alueelle muodostuvasta osaamisen, koulutuksen ja yrittäjyyden keskittymästä. Tuore uutinen sähköisen liikenteen professuurin perustamisesta LUT-yliopistoon Lahteen vie askeleen lähemmäksi tätä tavoitetta.
Kun tavoittelemme Päijät-Hämeessä hiilineutraalin rakentamisen ja liikenteen keskittymää, on ilmiselvää, että tarvitsemme sähkö- ja automaatiotekniikan insinöörikoulutusta. Nämä osaajat ovat edellytys teollisen toiminnan modernisoinnille sekä energiaratkaisujen ja digitalisoitumisen kehittymiselle. Sähköalan osaajia valmistuu koulutuskeskus Salpauksesta, mutta elinkeinoelämän viesti on, että myös korkeakoulutettuja alan osaajia tarvitaan.
Tähän meillä on mahdollisuus, koska koulutuspolitiikan suunta on muuttunut. Olen tehnyt koulutuspolitiikkaa työkseni yli kymmenen vuotta. Koko tämän ajan koulujen rakenteellinen kehittäminen on tarkoittanut keskittämistä ja leikkauksia. Tähän on saatu vihdoin muutos keskustalaisten tiede- ja kulttuuriministerien johdolla. Koulutusvastuita ja aloituspaikkoja on lisätty Turusta Ouluun ja korkeakoulut ovat saaneet 492 miljoonan euron lisämäärärahan. Päijät-Hämeen kestävä kasvu edellyttää kriittisesti vähintään 60 uutta sähköinsinöörien aloituspaikkaa Lahteen. Tämän tavoitteen puolesta jatkan töitä.
Koulutus ja arjessa kiinni oleva tutkimus auttavat vastaamaan vihreän talouden rakennemuutokseen. Hyvä uutinen on se, että korkeakoulut osaavat hakea rahaa myös yritysten tuottavuuden kehittämiseksi ja luovat näin ympärilleen kasvua. Myös me kansanedustajat olemme olleet hereillä, kun valtion rahoja vihreän talouden vahvistamiseksi on jaettu. Maakunnan koheesiorahat lisääntyivät viidenneksellä ja Lahden seudun MAL-sopimukseen kohdennetut miljoonat odottavat nyt päijäthämäläisten toimijoiden konkreettisia hakemuksia.
Kolumni on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 10.10.2021