Ennen kylän merkki oli kirkko, pankki ja posti. Valitettavasti näin ei ole enää. Suomen pienenevä väkiluku uhkaa monien lähipalveluiden säilymistä kaikkialla Suomessa. Posti- ja pankkipalvelut ovat keskittyneet keskuksiin, kyläkauppoja on lakkautettu ja valtakunnallisesti koulujärjestelmää on näivetetty sadan koulun vuosivauhtia sekä huoli terveys- ja pelastustoimen palveluiden saatavuudesta on aito. Alueet ja ihmiset eriarvoistuvat.
Toimivat lähipalvelut ovat sujuvan arjen edellytys. Valitettavasti esimerkiksi posti- ja palkkipalvelut ovat karanneet monen maaseudulla asuvan ulottumattomiin. Näiden palveluiden digitalisoituminen on tuonut uusia tapoja palveluiden käyttöön ja se on ollutkin luonteva tapa hoitaa arjen asioita erityisesti meille työikäisille. Murros on kuitenkin ollut niin nopeaa, etteivät kaikki ole pysyneet siinä mukana. Palveluita tulee tarjota myös heille, joille digilaitteet eivät ole arkipäivää.
Kolmesta hallituksen päätöksestä olen erityisen iloinen. Ensinnäkin kyläkauppatuen jatko 2 miljoonalla eurolla on onnistuminen. Samalla kun tukea päätettiin jatkaa, myös tuen kriteerejä tarkistettiin niin, että aiemmin tuen piiristä ulosrajautuneet voivat jatkossa hakea sitä. Tämä on ilouutinen myös Itä-Hämeeseen. Kyläkaupat monipalvelukeskuksina ovat oleellinen osa maaseutujen palveluntarjontaa.
Toiseksi olemme huolehtineet siitä, että yhä useammalla on postinumeroon katsomatta mahdollisuus kouluttautua. Ei ole tärkeämpää tavoitetta kuin se, että koulutuksen ovet avautuvat kaikille. Keskustalaisten ministerien johdolla aloituspaikkoja ja uusia koulutusvastuita on tällä hallituskaudella lisätty kaikkialle Suomeen. Tämä koulutuksen suunnanmuutos auttaa myös Itä-Hämettä. Esimerkiksi joulukuussa iloitsimme uusista aloituspaikoista, kun ministeri Kurvinen myönsi Lahden ammattikorkeakouluun 50 uutta aloituspaikkaa. Lisäksi saimme puolen miljoonan potin, jolla vahvistetaan Lahden yliopistokeskuksen toimintaa. Koulutuksen lisäämisellä voimme vastata myös osaajapulaan. Yliopistokeskus pystyy palvelemaan meitä mm. täydennyskoulutustarpeissa.
Suurimpia hallituksen onnistumisia on kuitenkin sote-uudistuksen valmistuminen. Se mahdollistaa laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikkialle Suomeen. Erityisesti tässä auttaa hoitoonpääsyn vaatimusten tiukentuminen ja tarveperustainen rahoitusmalli, joka tuo Päijät-Hämeeseen 49 miljoonaa euroa lisää siirtymäkauden päätyttyä. Tammikuun aluevaalien ydinkysymys on lähipalvelut. On kriittistä puolustaa sitä, että jokaisessa Päijät-Hämeen kunnassa on jatkossakin vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema sekä toimivat liikkuvat palvelut. Terveydenhuollossa lähipalvelut ovat tärkeä keino ennaltaehkäistä hoitojonojen syntymistä. Arjen turvallisuutta on se, että hätätilanteessa saamme apua heti, kun tilanne sitä vaatii. Siksi myös pelastustoimen ja sopimuspalokuntien toiminta on turvattava uudistuksen myötä.
Alku on aina kaikessa tekemisessä hirveän tärkeää. Tammikuun vaalit ratkaisevat maakunnan linjan soten, pelastustoimen ja oppilashuollon palveluverkon osalta vuosikymmeniksi eteenpäin. Ei ole ihan sama, ketkä ovat siitä päättämässä. Sujuva arki kaikkialla Suomessa on puolustamisen arvoinen asia.