Mihin kykenisimme, jos osaajia riittäisi, kaikilla olisi mielekästä tekemistä ja hyvä koulutus? Ajatusleikki on tavoittelemisen arvoinen. Kinkkiset haasteet, kuten osaajapula tulee ratkoa asia kerrallaan.
Siksi iloitsin, kun tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) tiedotti myöntämistään uusista koulutusvastuista. Päijät-Hämeen voitoksi LAB-ammattikorkeakoululle myönnettiin pysyvä oikeus kouluttaa sähkö- ja automaatiotekniikan insinöörejä Lahdessa. Tämä on iso uutinen niin maakuntamme yritykselle kuin nuorille ja muille opiskelijoille.
Koulutusvastuuta on haettu vuodesta 2016 ja sen tarpeesta on puhunut painokkaasti alueen elinkeinoelämä. Eduskuntatyöni keskeisin koulutuspoliittinen tavoite on ollut uusien aloituspaikkojen ja tämän koulutusvastuun saaminen, minkä eteen olen tehnyt hartiavoimin töitä.
Koulutuspolitiikassa puhaltavat uudet tuulet. Koulutusvastuun lisäksi Päijät-Hämeeseen on myönnetty vuodenvaihteen tienoilla yli 110 uutta korkeakoulujen aloituspaikkaa ja Lahden yliopistokeskusta tuettiin puolen miljoonan potilla. Toivon myös, että ministerin tekemä rohkea koulutusvastuupäätös muuttaa korkeakoulujen byrokraattista ja kankeaa sopimusneuvottelukulttuuria pysyvästi. Koulutuspolitiikkaa tulee kehittää ennakoiden elinkeinoelämää ja nuoria kuunnellen, ei neljän vuoden sykleissä pussi päässä.
Miksi uusi koulutusvastuu ja aloituspaikat ovat maakunnallemme niin kriittisiä? Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusvastuu ja uudet aloituspaikat ovat kestävä apu osaajapulaan. Sähköinsinöörien saatavuus on ollut kehityksen jarruna, kun yritysten investointeja on jäänyt jopa tekemättä. Sähkö- ja automaatiotekniikan osaajat ovat edellytys modernisoinnille sekä digitalisoitumisen kehittymiselle. Koulutusvastuun avulla pystymme vastaamaan esimerkiksi Päijät-Hämeen teollisuuden ja sähköistyvän liikenteen klusterin myötä kasvaneeseen työvoiman tarpeeseen.
Aluevaalikeskusteluissa puhutaan paljon osaajapulasta, josta tulee myös Päijät-Hämeen aluevaltuuston suurin haaste. Tilanne on vakava. Ministerin myöntämät uudet korkeakoulujen aloituspaikat painottuvat nimenomaan osaajapula-aloille, kuten terveys- ja hyvinvointialoille. Ongelma on kuitenkin siinä, ettei sote- ja pelastusaloille pyritä niin sankoin joukoin kuin pitäisi. Kyse on vetovoimasta, mutta ennen kaikkea pitovoimasta. Hyvä johtaminen, työhyvinvointiin panostaminen ja työn arvostaminen on arvotettava ensin. Vaalikeskustelut kääntyvät helposti seiniin, rakenteisiin ja organisaatioon, vaikka suurin voimavara on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Meidän on myös turvattava sote-alan opiskelijoiden harjoittelut, jotta he pääsevät osaksi työyhteisöä jo opintojen aikana. Tämän vuoksi nostimme Eduskunnassa opintotuen tulorajoja niin, että opiskelijat saavat tienata 3000 euroa enemmän ilman opintotuen takaisinmaksun pelkoa.
Panostukset koulutukseen ovat ennen kaikkea askel Päijät-Hämeen koulutustason nostamiseksi. Kouluttautumisen kynnyksen madaltaminen on tärkein tavoite, jotta yhä useampi nuori saa koulutuksen ja työpaikan maakunnasta. Tämä on harppaus oikeaan suuntaan, mutta Päijät-Hämeen koulutustaso on edelleen muuta Suomea jäljessä. Tässä meillä riittää työtä vielä vuosiksi.
Päijät-Hämeessä kyllä huomaa, kun kaikkien päätösten myötä vuosittain lähes 350 opiskelijaa nykyistä enemmän löytää tiensä Lahteen. Sellaista keskuskaupunkia ja kasvun moottoria koko maakunta tarvitsee.
Kirjoitus julkaistu Etelä-Suomen Sanomien kolumnina 16.1.2022.