Eduskunnan turvallisen odotus- ja vauva-ajan edistämisryhmä vaatii tuleville hyvinvointialueille riittäviä synnytysresursseja sekä hoidon jatkuvuuden turvaamista. Jotta Suomessa olisi edelleen turvallista odottaa lasta ja synnyttää, ja jotta Suomen äitiyshuolto olisi edelleen maailman huippuluokkaa, tulee hyvinvointialueilla panostaa raskaana olevien, synnyttävien ja synnyttäneiden vanhempien ja perheiden palveluihin ja niiden yhdenvertaiseen saatavuuteen, hoidon jatkuvuuteen sekä asianmukaiseen resursointiin.
Turvallinen ja laadukas hoito edellyttää riittäviä resursseja raskaana olevien, synnyttäjien ja synnyttäneiden perheiden hoitoon, jotta perheiden yksilölliset palvelun- ja hoidontarpeet pystytään kohtamaan oikea-aikaisesti ja -paikkaisesti hoidon jatkuvuus sekä kielelliset oikeudet huomioiden. Asiakas- ja perhelähtöisyys edellyttävät terveydenhuollon ammattilaisilta aikaa kohtaamiseen ja läsnäoloon.
– Laadukkaat ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaavat palvelut eivät synny itsestään, vaan ne vaativat konkreettisia tekoja. Tiedän itse, että aidosti hyvä kohtaaminen vaatii ammatillisten työkalujen lisäksi aikaa. Ja ammattilaisen aika vaatii resursseja. Yksilöllisiä tarpeita ja toiveita kunnioittavalla kohtaamisella ja hoidolla on mahdollista tukea perheen fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, mikä on ensiarvoisen tärkeää. Tähän kuuluu myös toisen vanhemman tarpeiden huomioiminen, sanoo ryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Sofia Virta.
Laadukasta tutkittuun tietoon perustuvaa synnytys- ja perhevalmennusta tulee olla saatavilla kaikille odottaville perheille kaikkialla Suomessa. Synnytyskokemuksella tiedetään olevan vaikutusta imetyksen käynnistymiseen ja varhaiseen vuorovaikutukseen, vanhemmuuteen ja parisuhteeseen. Jatkuvalla tuella voidaan edistää myönteisiä synnytyskokemuksia sekä ehkäistä esimerkiksi vanhempien traumatisoitumista.
– Suomi on maailman paras maa synnyttää. Onneksi suurin osa synnytyksistä ja vanhemmuuden ensi metreistä sujuu mutkitta ja luonnollisesti. Niille perheille, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja apua perheen ensi metreillä tulee sitä kuitenkin tarjota matalalla kynnyksellä ja yhden oven takaa. Suomessa yksi tärkeimmistä lapsiperheiden palveluista on neuvola, jossa tulisi puuttua varhaisiin erityisiin tarpeisiin nykyistä herkemmin. Esimerkiksi raskauden jälkeisestä masennuksesta kärsii jopa 30 % odottajista. Alakulo ja masennus vaikuttavat äidin itsetunnon ja jaksamisen lisäksi hänen kykyynsä kohdata oma lapsi ja puoliso. Puuttuminen on mahdollista, kun neuvolatapaamisen aika ja resurssit ovat kohdallaan. Perhemyönteisen Suomen rakentaminen jatkuu aluevaltuustoissa, sanoo ryhmän varapuheenjohtaja kansanedustaja Hilkka Kemppi.
Hyvinvointialueilla on nyt mahdollisuus lähteä kehittämään uudenlaisia, moniammatillisia ja perhelähtöisiä palveluita. Turvaamalla riittävät synnytysresurssit ja hoidon jatkuvuus panostetaan ennaltaehkäisyyn ja voidaan ehkäistä niin fyysisiä kuin psyykkisiä sairauksia. Tämä on paitsi inhimillisesti myös taloudellisesti kestävää.
Eduskunnan turvallisen odotus- ja vauva-ajan edistämisryhmän asiantuntijatahoina toimivat Imetyksen tuki ry, Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun keskusliitto, Suomen Kätilöliitto ry, Väestöliitto/Väestöntutkimuslaitos, Folkhälsan, Vauvamyönteisyyskouluttajat ry, Terveydenhoitajaliitto ry, Psykologiliitto/Varhaisen kehityksen ja perhesuhteiden työryhmä, Fenix Helsinki ry, Äimä ry, Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapia ry sekä Suomen perinataalimielenterveys ry. Kansanedustajista mukana ovat Sofia Virta (puheenjohtaja), Hilkka Kemppi (varapuheenjohtaja), Jaana Pelkonen, Päivi Räsänen, Sofia Vikman, Hanna Sarkkinen, Mirka Soinikoski, Saara Hyrkkö, Mikko Lundén, Mari-Leena Talvitie, Heikki Autto ja Juho Eerola.